Mielenterveys mainitaan, mutta riittääkö tahtotila nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseen?

Mielenterveys ei näkynyt suoraan hallitustunnustelijan kysymyksissä, mutta jokainen puolue sisällytti mielenterveysnäkökulmia vastauksiinsa. Mielenterveyden merkitys ihmisten hyvinvoinnin, työllisyyden ja talouden näkökulmasta ymmärretään yli puoluerajojen.

Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden tilanne on hälyttävä. Nuorten hyvinvointierot ovat kasvaneet. Osalla ongelmat kasautuvat, siirtyvät ylisukupolvisesti ja lisäävät syrjäytymisriskiä. Nuorten pahoinvointi voi oireilla itsetuhoisuutena, päihdeongelmina ja käytösongelmina, kuten väkivaltaisuutena.

Nuorten opiskelu-, työ- ja toimintakyky varmistavat hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti toimintakykyiset nuoret voivat hyvin, jaksavat opiskella ja antavat panostaan työelämään. Jokainen nuori on itsessään arvokas, ja tämän tulisi näkyä myös hallitusohjelmassa.

Miten nuorten mielenterveys näkyi puolueiden hallitusvastauksissa?

Kokoomuksen mukaan tulee laatia kokonaisvaltainen toimintaohjelma nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia palveluita on vahvistettava. Tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä perheiden, neuvolan, koulun, oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon välillä. Erityisesti mielenterveyspalveluiden nopeampaan saatavuuteen on löydettävä ratkaisut esimerkiksi ottamalla käyttöön terapiatakuu.

Perussuomalaisten mukaan kuntoutukseen ja sotepalveluihin panostamalla on välttämätöntä ennaltaehkäistä erityisesti nuorella iällä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä siirtyvien määrää.  

SDP:n mukaan nuorten mielenterveyden hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mielenterveyden ongelmien ehkäisy ja hoito ovat avainasemassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisessä.

RKP haluaa mielenterveyden edistämisestä valtakunnallisen painopistealueen ja kehittää nuorisopaketin, joka sisältää monialaisia toimia ja ratkaisuja vaikeassa asemassa olevien nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseksi.

Kristillisdemokraatit (KD) panostaisivat perheiden hyvinvointiin. Heidän mukaansa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita on tarjottava matalalla kynnyksellä ja lähipalveluina.

Vasemmistoliiton mukaan nuorten syrjäytymiseen puuttuminen vaatii niin ennaltaehkäisyä, varhaisen tuen palveluita kuin korjaavia, kohdennettuja palveluita. Lapsilla ja nuorilla tulee olla riittävästi turvallisia aikuisia elämässään. Koulukiusaamiseen, väkivaltaan sekä syrjintään on puututtava. Kouluilla tulisi olla käytettävissä enemmän mielenterveyspalveluita ja varhaista tukea. Myös lapsiperheköyhyyttä tulisi vähentää.

Vihreät asettivat mielenterveyden kynnyskysymykseksi hallitustunnusteluissa. Vihreiden mukaan mielenterveyspalveluiden piiriin on päästävä nykyistä nopeammin. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin juurisyihin puuttuminen on yksi tämän kauden kriittisimmistä kysymyksistä. Perheille tulisi tarjota ns. teinineuvolapalveluita, joilla mm. tuetaan vanhempia nuorten mielenterveyden vahvistamisessa. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat myös keskeisessä asemassa syrjäytymisen kierteen pysäyttämisessä. Nuorten ja työikäisten mielenterveysongelmiin tulee puuttua myös työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi.

Liike Nyt tuo esiin, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut pitää saada kuntoon. Monipuoliset matalan kynnyksen ratkaisut ovat tärkeitä ja oppilaitosten tukipalvelut tulee olla kunnossa.

Keskusta ei vastannut hallituskysymyksiin, mutta kertoo tekevänsä työtä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin, pärjäämisen ja turvallisuuden kehittämiseksi.

Nuorten hyvinvoinnista oma kokonaisuus hallitusohjelmaan

Nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemisen on oltava seuraavan hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. On tärkeää, että tuleva hallitus sitoutuu nuorten hyvinvointiin sekä kirjaa toimivat ja riittävät keinot kriisin ratkaisemiseksi. Nuorten hyvinvointi on syytä sisällyttää hallitusohjelmaan omana kokonaisuutenaan.

Nuorten hyvinvointia on johdettava nuoria osallistaen, valtakunnallisesti, kokonaisvaltaisesti ja kaikkia hallinnonaloja yhdistäen. Nuorten hyvinvoinnin johtamisessa määritellään tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit, seuranta ja arviointi.

Nuorten palvelut ja hoitopolut on saatava kuntoon, mutta yhtä aikaa on satsattava myös hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen. Tarvitaan niin ennaltaehkäisevää, hoitavaa kuin kuntouttavaakin työtä mielenterveyden hyväksi.

MIELI ry esittää alla olevia kirjauksia Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi. Kaikki yli 70 keinoa löytyvät MIELI ry:n laajassa yhteistyössä valmistellusta Nuorten hyvinvointiohjelmasta.

• Turvataan nuorille mielekäs ja turvallinen arki. Esimerkiksi riittävä toimeentulo turvaa opiskelurauhaa ja mielekäs vapaa-aika, kuten harrastaminen lisää hyvinvointia.
• Vahvistetaan nuorten psyykkistä kriisinkestävyyttä ja resilienssiä.
• Huolehditaan, että nuorten kasvu- ja opiskeluympäristöissä on riittävästi hyvinvointia tukevia aikuisia ja tuetaan vanhemmuutta.
• Varmistetaan opiskelusuojelulla oppilaan ja opiskelijan psykososiaalinen ja fyysinen hyvinvointi sekä turvataan kohtuullinen työmäärä, riittävä lepo ja vapaa-aika. Varmistetaan opiskelusuojelulla, että jokaisella on rauha kasvaa ja oppia turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa häirinnästä tai muusta kouluväkivallasta.
• Toteutetaan valtakunnallinen lasten ja nuorten mielenterveyden kehittämisohjelma osana mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Ohjelmassa kehitetään lasten ja nuorten arkiympäristöjä ja niiden toimintakulttuuria mielenterveyttä edistäviksi ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäiseviksi.
• Varmistetaan ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuus nuorten arkiympäristöissä. Panostetaan valtakunnalliseen verkossa tarjottavaan ympärivuorokautiseen apuun, jota voi saada myös anonyymisti.
• Parannetaan nuorten mielenterveyspalveluja esimerkiksi toteuttamalla terapiatakuu.
• Puretaan nuorisopsykiatrian hoitojonot erikseen resursoiduin erityistoimin vuoteen 2025 mennessä.
• Otetaan mielenterveyden vahvistaminen läpileikkaavaksi teemaksi valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan.
• Lisätään nuorten toimintakykyä kansallisella toimintakyky -ohjelmalla fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Hyödynnetään ohjelman toteutuksessa nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja mielenterveystoimijoiden yhteistyötä. 
• Vähennetään nuorten mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä kehittämällä työelämää nuorten työkykyä ja mielenterveyttä vahvistavaksi sekä mielenterveysongelmia ehkäiseväksi.
• Toteutetaan ohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kohdistetaan ohjelma erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin ja heidän lähiyhteisöihinsä. Suunnataan etsivää työtä ja tukea erityisesti niille nuorille, joille on kasautunut useampia ongelmia.
• Edistetään nuorten turvallisuutta osana Suomen kokonaisturvallisuutta, jossa huomioidaan myös psyykkinen hyvinvointi ja kriisinkestävyys. Ohjataan riittävästi resursseja seksuaali-, lähisuhde- ja katuväkivaltaa ehkäiseviin palveluihin sekä varmistetaan väkivaltaa kokeneille riittävä psykososiaalinen apu. Velvoitetaan verkkoympäristöjä turvallisemman tilan periaatteiden toteuttamiseen.
• Huomioidaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen nuorten hyvän mielenterveyden eksistentiaalisena reunaehtona.