Mielenterveyden kustannuksia on vähennettävä valtiontalouden tasapainottamiseksi

Mielenterveyshäiriöt ovat Suomen suurin kansanterveyshaaste, joka koskee kaikenikäisiä. Vuosittaiset mielenterveyskustannukset ovat OECD:n arvion mukaan 11 miljardia euroa. Toimet mielenterveysongelmien vähentämiseksi ovat keskeisiä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

Mielenterveysongelmista aiheutuvista kustannuksissa tehtiin taas ennätys

Kelan mukaan mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot kasvoivat taas ennätyslukemiin. Mielenterveysongelmat veivät viime vuonna jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle. Kasvu johtuu erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden lisääntymisestä. Heikentyneestä mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot maksoivat Suomelle viime vuonna yli miljardi euroa, ja niiden vuoksi menetettiin yli 7 miljoonaa työpäivää (KELA 2024).

Myös mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntymässä. Esimerkiksi työeläkeyhtiö Elossa alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkehakemusten osuus on kasvanut 41 prosenttia vuodesta 2018. Myös itsemurhakuolleisuus on Suomessa 20 prosenttia korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.

Mielenterveyshoito on Suomessa puutteellista

Mielenterveysongelmat lisääntyvät ja samaan aikaan terveydenhuollon käyttömenoista vain viisi prosenttia kohdistuu mielenterveyteen. Tämä on noin puolet vähemmän kuin muissa Länsi-Euroopan maissa käytettävä osuus.

Suomen haasteena on erityisesti perustason mielenterveyspalveluiden vähyys. Lasten ja nuorten terapiatakuu on tärkeä uudistus, joka tulisi laajentaa koko väestölle. Oikea-aikainen ja riittävä hoito on vaikuttavinta ja kustannustehokkainta. Kalleinta on hoitamatta jättäminen.

Ennaltaehkäisy on ainoa tapa saada mittavia säästöjä – myös järjestöjä tarvitaan

Ennaltaehkäisyllä voidaan tavoitella miljardiluokan säästöjä. Ennaltaehkäisyä on tehtävä suunnitelmallisesti ja laajassa yhteistyössä kaikissa eri-ikäisten arkiympäristöissä. Myös matalan kynnyksen mielenterveysavun saatavuudesta tulee huolehtia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuoriin ja nuoriin aikuisiin, sillä heillä on mielenterveyskuormitusta ja -ongelmia kaikkein eniten.

Mielenterveysjärjestöt ennaltaehkäisevät ja tarjoavat matalan kynnyksen tukea. Valtionavustuksilla esimerkiksi MIELI ry lisää lasten ja nuorten kasvuympäristöjen aikuisten mielenterveysosaamista ja Kriisipuhelin tarjoaa ympärivuorokautista keskustelutukea vahvasti vapaaehtoisia hyödyntäen. STM on leikkaamassa valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen avustuksista ensi vuonna yli 800 000 euroa.

Mielenterveysongelmat veivät viime vuonna jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle.

Toimintaedellytyksiä uhkaa heikentää myös hallituksen viime kevään kehysriihessä tekemä esitys jättää sosiaali- ja terveysalan järjestöt lahjoitusten varovähennysoikeuden ulkopuolelle. Hallitus esittää verovähennysoikeutta kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja osalle lapsijärjestöistä. Laajentaminen myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan tuskin lisäisi lahjoitusten kokonaismäärää, mutta vaikuttaisi lahjoitusten kohdentumiseen. Laajentaminen ei siis lisäisi valtion veromenetyksiä, mutta suuntaisi lahjoituksia esim. mielenterveystyöhön.

Ehdotukset mielenterveyskustannusten vähentämiseksi

1. Nostetaan mielenterveyskustannusten vähentäminen yhteiseksi parlamentaariseksi tavoitteeksi väestön hyvinvoinnin ja valtiontalouden turvaamiseksi

• Luodaan toimenpideohjelma väestön mielenterveyden turvaamiseksi ja mielenterveyskustannusten hillitsemiseksi hyödyntämällä Kansallista mielenterveysstrategiaa 2020-2030. Priorisoidaan erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohderyhmään suuntautuvia toimenpiteitä.
• Sisällytetään mielenterveyden näkökulma poliittiseen päätöksentekoon läpileikkaavasti ja huomioidaan päätösten mielenterveysvaikutukset. Vahvistetaan mielenterveyden näkökulmaa puolueiden omissa ohjelmissa ja toiminnassa.

2. Vahvistetaan mielenterveyshoitoa terveydenhuollon perustasolla talouden tasapainottamiseksi

• Käynnistetään koko väestöä koskevan terapiatakuun valmistelu. Tavoitteena on saada koko väestön terapiatakuu voimaan ensi hallituskaudella mielenterveyskustannusten vähentämiseksi.

3. Turvataan mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytykset kustannusten vähentämiseksi

• Turvataan mielenterveysjärjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset perumalla tai vähintään kohtuullistamalla esitettyjä avustusleikkauksia
• Laajennetaan lahjoitusten verovähennysoikeus myös sosiaali- ja terveysalan järjestöille.