MIELI ry:n tavoitteet vaalikaudelle 2027–2030  

Viime vuosien peräkkäiset kriisit ja talouden epävarmuus ovat lisänneet psyykkistä kuormitusta kaikissa ikäryhmissä. Samalla luottamus tulevaan on heikentynyt. Mielenterveyden haasteet eivät ole vain yksilöiden ongelma, vaan ne heijastuvat koko yhteiskuntaan. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin opinnoista ja työelämästä syrjäyttävä tekijä. Ne ovat myös yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. 

Kiireellisin huomiota vaativa asia on nuorten mielenterveysongelmien yleistyminen, mikä on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kestämätöntä: nuorten toimintakyky tulevaisuudessa vaikuttaa niin työvoimaan, puolustuskykyyn kuin syntyvyyteenkin.   

 Pärjääminen nopeasti muuttuvassa ja epävarmassa ympäristössä edellyttää kansalaisilta henkistä kriisinkestävyyttä. Huoltovarmuus ei ole vain aineellista varautumista vaan myös resilienssiä – kykyä kestää vaikeuksia, säilyttää toimintakyky ja kantaa yhdessä vastuuta. 

 Systemaattinen mielenterveyspolitiikka, jolla panostetaan mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja etenkin perustason palvelujen vahvistamiseen, lisää hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä.  Samalla se mahdollistaa yhteiskunnalle miljardien säästöt. 

1. Vahvistetaan väestön henkistä kriisinkestävyyttä  

Väestön kyky kestää vaikeuksia ja toimia kriisitilanteissa on perusta Suomen kokonaisturvallisuudelle. 

• Henkinen kriisinkestävyys on syytä huomioida turvallisuusstrategian toimeenpanossa ja puolustusmäärärahojen suuntaamisessa.  
• Järjestöjen tarjoama nopeasti saatava tuki kriiseissä ja kansalaisyhteiskunnan luoma yhteisöllisyys lisäävät resilienssiä. Järjestöjen tarjoaman turvaverkon toimivuus kaikissa tilanteissa on varmistettava, samoin kansalaisten mahdollisuudet mielenterveystaitojensa vahvistamiseen.  

2. Lujitetaan nuorten mielenterveyttä ja tulevaisuususkoa  

 Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden tunnusluvut ovat heikentyneet merkittävästi jo vuosikymmenen ajan.  

• Nuorten matalan kynnyksen tuki ja toimivat mielenterveyspalvelut on varmistettava. Nuorten mielenterveystaitojen vahvistamiseksi ja -ongelmien ehkäisemiseksi on tarpeen toteuttaa poikkihallinnollinen nuorten mielenterveysohjelma, joka nivelletään kansalliseen mielenterveysstrategiaan. 
• Otetaan käyttöön opiskelusuojelun malli (vrt. työsuojelu) ja toteutetaan lasten ja nuorten digihyvinvoinnin kehittämishanke. 

3. Edistetään ikääntyneiden psyykkistä toimintakykyä ja mielenterveyttä   

Vanhenevan väestön tarvitsemat palvelut ja toimintakyvyn säilyttäminen korostuvat yhteiskunnallisena haasteena. Ikäihmiset on tärkeää tunnistaa myös yhteiskunnan voimavarana. 

• Ikääntyneiden psyykkisen toimintakyvyn vahvistamiseksi tarvitaan laaja-alainen ikääntyneiden mielenterveysohjelma.  
• Lisätään ikääntyneitä kohtaavien ammattilaisten mielenterveysosaamista ja edistetään ikääntyneiden pärjäävyyttä ja kotona asumista toimintakykyä tukevilla asumisratkaisuilla. 

4. Varmistetaan mielenterveysongelmien oikea-aikainen ja riittävä hoito  

 Suomi panostaa kansainvälisesti verrattuna heikosti mielenterveyspalveluihin. Heikko resursointi näkyy myös vertailussa somaattisen terveyden hoitoon.  

• Mielenterveyspalveluja on kehitettävä ohjelmallisesti niin, että oikea-aikainen hoitoon pääsy tehostuu, hoitopolut kehittyvät ja niissä huomioidaan myös järjestöjen tarjoama tuki ja hyvinvointialueille varmistetaan riittävät mielenterveysresurssit.  
• Toteutetaan koko väestön terapiatakuu ja lyhennetään mielenterveyden hoitotakuun enimmäisaikaa perusterveydenhuollossa.  

5. Vähennetään itsemurhia  

Itsemurhien määrä on laskenut 2000-luvun alkuvuosista, mutta viime vuosina hyvä kehitys on pysähtynyt.  

• Itsemurhakuolleisuuden vähentämiseksi on lisättävä ammattilaisten kykyä tunnistaa ja käsitellä itsetuhoisuutta, tarjottava kattavasti tukea itsemurhaa yrittäneille.  
• Itsemurhien ehkäisyohjelman toteuttamiseen varataan riittävät resurssit.  

6. Lisätään mielenterveys tärkeäksi osaksi työturvallisuutta 

 Mielenterveysongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä. Samalla työ itsessään on tärkeä mielenterveyttä suojaava tekijä.  

• Työelämän mielenterveyden ohjelmatyötä on jatkettava ja kehitettävä. Työturvallisuuslakia on tarpeen uudistaa huomioimaan paremmin psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisy sekä henkisen työkyvyn tukeminen.  
• Määritellään työterveyspsykologi työterveyshuollon ammattihenkilöksi ja laajennetaan lakisääteinen työterveyshuolto koskemaan varhaista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa.   

 7. Turvataan kansalaisyhteiskunnan kyky toimia   

 Aktiivinen kansalaistoiminta vahvistaa osallisuutta, lisää luottamusta ja turvallisuutta ja luo epävarmassa maailmassa tarvittavaa muutosvoimaa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työ vähentää julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta ja yhteiskunnan kustannuksia.  

• Säädetään kansalaisjärjestölaki selkeyttämään kansalaisjärjestöjen autonomista roolia ja toimintaedellytyksiä.  
• Suunnataan sosiaali- ja terveydenhuollon menoista vähintään yksi prosentti sosiaali- ja terveysjärjestöjen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistavaan työhön. Uudistetaan avustusjärjestelmää mahdollistamaan järjestöjen omaa varainhankintaa.  

 8. Arvioidaan mielenterveysvaikutukset ja toimeenpannaan mielenterveysstrategia

Lähes kaikilla poliittisilla päätöksillä on mielenterveysvaikutuksia. Riittävä toimeentulo, tunne pärjäävyydestä ja luottamus yhteiskunnan apuun ovat keskeisiä mielenterveyden suojatekijöitä.  

• Lisätään mielenterveysvaikutusten arviointia päätöksenteossa.  
• Jatketaan mielenterveystoimia eri sektoreilla ohjaavan kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa ja laaditaan strategialle jatkoa. Painotetaan toimeenpanossa lasten ja nuorten mielenterveyden rakentumista arjessa sekä tarpeenmukaisia mielenterveyspalveluja kaikille ikäryhmille.   

Mielenterveyskriisi on ratkaistavissa 

1. Vahvistetaan väestön henkistä kriisinkestävyyttä  
2. Lujitetaan nuorten mielenterveyttä ja tulevaisuususkoa  
3. Edistetään ikääntyneiden psyykkistä toimintakykyä ja mielenterveyttä  
4. Varmistetaan mielenterveysongelmien oikea-aikainen ja riittävä hoito  
5. Vähennetään itsemurhia  
6. Lisätään mielenterveys tärkeäksi osaksi työturvallisuutta 
7. Turvataan kansalaisyhteiskunnan kyky toimia   
8. Arvioidaan mielenterveysvaikutukset ja toimeenpannaan mielenterveysstrategia