Siirry sisältöön

Ikääntyminen ja mielen voimavarat

Ikääntyneet ovat eläneet monta kymmentä vuotta aikuista elämää, joten yksilölliset voimavarat ovat ehtineet sekä karttua että joutua koetukselle. Mitkä voimavarat ovat tärkeitä ikääntyneille aikuisille?
Vakohiuksinen ikäihminen hymyilee ja katsoo pohdiskelevasti yläviistoon. Taustalla on vihreää puistoja ja vanhoja jalopuita.
Elämänkokemukset vaikuttavat ikääntyneen voimavaroihin. Kuva: Mika Pakarinen

Kokemus hyvästä mielenterveydestä koostuu yksilöllisistä voimavaroista, vahvuuksista ja ilon lähteistä. Mielen voimavarat ovat käytössä päivittäin: ne kuluvat ja uusiutuvat, heikentyvät ja vahvistuvat, joten niistä on tärkeää pitää huolta. Elämän murroskohdissa tai vastoinkäymisten kohdatessa niitä tarvitaan vielä tavallista enemmän.

Ikääntyneen voimavarat pohjautuvat elämänkokemukseen

Eletyt vuodet kartuttavat elämänkokemusta, itsetuntemusta ja suhteellisuudentajua. Ikääntyneiden suhtautuminen erilaisiin elämäntapahtumiin onkin usein tyynenpää ja ristiriitojen sekä epävarmuuden sieto kehittyneempää kuin nuoremmilla aikuisilla. Eletyt vastoinkäymiset kasvattavat myös myötätuntoa. Moni ikääntynyt suhtautuu avoimesti ja myötätuntoisesti toisia ihmisiä, ympäröivää maailmaa ja myös itseään kohtaan.

On hyvä muistaa, että mielen taitoja voi kehittää ja harjoitella elämän loppuun asti. Voimavarat kannattelevat meitä haastavissa elämäntilanteissa, mutta haastavat elämäntilanteet ovat samalla usein myös niiden oppimisen ja harjoittelun paikkoja.

Tunnetaidot vaikuttavat

Tunteiden käsittelyn ja niihin suhtautumisen taidot kehittyvät iän myötä. Vaikka kaikista tunteista ei pitäisikään, niiden kanssa voi oppia tulemaan paremmin toimeen elämänkokemuksen myötä. Haastavien tunteiden kanssa toimeen tuleminen sekä myönteisten tunteiden huomaaminen ja vahvistaminen ovat tärkeitä ikääntyneen mielen taitoja.

Tunteiden kokeminen ja tunteisiin reagointi on kuitenkin yksilöllistä. Ikääntyneillä vaihtelua tuo pitkän eletyn elämän lisäksi myös lapsuuden kokemukset. Toiset saivat tunteiden käsittelylle hyvät eväät jo lapsuudenkodissaan, toisten kodeissa myönteisiä tunteita ei juuri ilmaistu ja haastavista tunteista vaiettiin.

Ikääntyneiden tunne-elämälle ominaista on myös menneen elämän vaikutus nykyiseen mielialaan. Vanhat, ehkä aikanaan syrjään painetut ikävät tunteet voivat nousta pintaan jonkin nykyisen tapahtuman niistä muistuttaessa. Liika vapaa-aika voi saada ajatukset kiertämään kehää jonkin tilanteen tai tunnetilan ympärillä turhan paljon. Toisaalta myös kyky tyynnytellä itseä ja suhtautua rauhallisesti muuttuviin tilanteisiin kehittyvät elämänkokemusten myötä.

Selviytymistaitoja ja resilienssiä tarvitaan

Ikääntyneiden mielen voimavaroihin kuuluu olennaisesti myös selviytymistaidot, joita tarvitaan elämään kuuluvien muutosten ja menetysten keskellä. Aiemmista elämän haasteista selviäminen lisää selviytymistaitojen oppimista ja sen myötä myönteisiä tunteita, kuten onnellisuutta ja kiitollisuutta. Myös resilienssi on mielen voimavara, joka vahvistuu ja harjaantuu sitä käytettäessä.

Vaikeassa elämäntilanteessa resilienssi merkitsee kykyä ylläpitää ja palauttaa hyvinvointiamuutoksista huolimatta. Resilienssiä siis myös tarvitaan ikääntymisen mukanaan tuomissa muutoksissa ja menetyksissä.

Elämänkokemus ja itsetuntemus auttaa löytämään myös itselle sopivia toimintatapoja esimerkiksi stressin helpottamiseen, epämukavuuden sietämiseen, sopeutumiseen ja mukautumiseen. 

Muuttuvassa elämäntilanteessa ikääntynyt ihminen tarkastelee ja muokkaa tavoitteitaan sekä toimintaansa uuden tilanteen edellyttämällä tavalla ja löytää tätä kautta uuden tasapainon.

Omannäköinen arki kannattelee

Mielen hyvinvointi pohjautuu ihan tavallisiin arkisiin asioihin. Itselle sopivat arjen rytmi ja rutiinit tuovat turvallisuutta ja tunnetta elämän hallinnasta. Perustarpeet eli uni, ravinto, liikkuminen ja seksuaalisuus ovat tärkeitä voimavaroja myös ikääntyneille. Erityisen tärkeitä ne ovat tilanteissa, kun jokin muutos tai haaste kuormittaa mieltä.

Ikäihmisillä on vuosikymmenten verran kokemusta aikuisen ihmisen arkielämästä iloineen ja huolineen. Mahdollisuus elää itsensä näköistä elämää ja tehdä jokapäiväisiä arjen valintoja on tärkeää myös silloin, kun arkisiin toimiin tarvitsee apua ja tukea. Rutiinien ja itselle sopivan rytmin lisäksi hyvään arkeen mahtuu ilon ja nautinnon lähteitä. Vähän tavallista maistuvampi ruoka, liikkuminen lähiluonnossa, ystävien tapaaminen ja omien mieltymysten mukaiset kulttuuriharrastukset tuovat arkeen myös vaihtelua.

Vuosien varrella karttunut elämänkokemus ja itsetuntemus auttavat omannäköisen ja -rytmisen arjen luomisessa. Myönteinen ja avoin asennoituminen itseen, elämään ja muihin ihmisiin on keskeinen elämänkokemuksen ja harjoittelun kautta saavutettava mielen voimavara. Huomion kiinnittäminen pieniin ilon lähteisiin luo myönteistä ilmapiiriä jokapäiväiseen elämään.

Sivua muokattu 15.10.2024