Köyhyys kuormittaa mieltä
Keväisenä keskiviikkoaamuna kadulle on muodostunut pitkä jono. Se kiertää melkein koko korttelin ympäri Helsinginkadulta Vaasankadulle.
Jonon päätepiste on Hurstin ruokajakelun ovella Helsingin Harjussa. Kadulla seisoo suomalaisen köyhyyden symboli: leipäjono.
Avun hakeminen ruokajakelusta ei toki aina tarkoita sitä, että henkilö olisi vähävarainen. Köyhyydelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, eikä Suomessa ole virallista köyhyysrajaa.
Köyhyyttä on sekä absoluuttista että suhteellista. Kelan mukaan absoluuttisessa köyhyydessä elävällä ihmisellä on vakavia puutteita ravinnon tai asumisen kaltaisista perustarpeista.
Suhteellisen köyhyyden määritelmän mukaan kotitalous on köyhä, jos sen tulot ovat alle 60 prosenttia väestöllä keskimäärin käytettävissään olevista tuloista.
Tilastokeskuksen mukaan 930 000 henkilöä eli 16,9 prosenttia väestöstä oli vuonna 2023 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Riskissä olevien henkilöiden määrä kasvoi edellisvuodesta.
Samoin myös ruoka-apua hakevien määrä on kasvanut tänä vuonna. Keskimääräisenä keskiviikkona Hurstin ruokajakelussa käy kolmen tunnin aikana yli 2000 ihmistä.
Miksi leipäjonot ovat pitempiä kuin aiemmin?
Pienituloisten taloustilanne on heikentynyt monella tavalla
Syitä lisääntyneeseen ruoka-avun tarpeeseen voidaan etsiä muun muassa Tilastokeskuksen tutkimuksista.
Ensinnäkin työttömyys on kasvanut Suomessa. Työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 2025 työttömyysaste oli 9,3 prosenttia. Työttömiä oli enemmän vuoden takaiseen verrattuna.
Toinen syy löytyy inflaatiosta eli yleisen hintatason muutoksesta. Pitkään korkealla pysynyt inflaatio on syönyt ison siivun pienituloisten ostovoimasta. Elinolotilaston mukaan koetut toimeentulovaikeudet ovat yleistyneet.
Kolmas syy voidaan paikantaa poliittisiin päätöksiin, jotka ovat osaltaan pidentäneet leipäjonoja. Petteri Orpon hallitus on tehnyt leikkauksia sosiaaliturvaan. Tällä on ollut merkittäviä vaikutuksia pienituloisten arkeen.
Suurin vaikutus ihmisten toimeentuloon on vuoden 2024 toimeentuloturvamuutoksilla. Myös leikkaukset työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen vaikuttavat merkittävästi toimeentuloon.
Sosiaaliturvan leikkaukset kurittavat pienituloisia
SOSTE:n erityisasiantuntija Anna Järvisen mukaan käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet suhteellisesti eniten opiskelijoilla ja työttömillä. Järvinen perehtynyt muun muassa toimeentuloon, tuloeroihin, köyhyyteen ja perusturvaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla.
”Sosiaaliturvaleikkaukset osuvat erityisesti pienituloisimpiin ihmisiin. Ne lisäävät köyhyyttä ja kasvattavat toimeentulotuen tarvetta huomattavasti”, Järvinen sanoo.
Kelan mukaan huhtikuussa 2025 toimeentulotuen saajia oli noin 150 000, mikä oli 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Jos laskelmasta jätetään pois ukrainalaiset pakolaiset, niin luku on 12 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kelan erikoistutkija Lauri Mäkisen mukaan toimeentulotuen saajamäärien kasvun taustalla vaikuttavat juuri työttömyysturvaan ja asumistukeen tehdyt leikkaukset.
Toimeentulotuen saajamäärät ovat yleensä kesäkuukausina suuremmat kuin muina vuodenaikoina, koska osa opiskelijoista siirtyy toimeentulotuen piiriin.
Lisää toimeentulohakemuksia on siis luvassa.
Talousvaikeuksien lisääntyminen näkyy Kriisikeskeskusbarometrissa
MIELI ry:n toteuttaman vuoden 2025 Kriisikeskusbarometrin vastauksista näkyy, että taloushuolet kuormittavat mielenterveyttä ja aiheuttavat toivottomuutta. Kriisikeskusbarometrin kysely lähetettiin kaikille kriisikeskusverkoston työntekijöille, kriisikeskusjohtajille sekä itsemurhien ehkäisykeskuksen työntekijöille.
Vastaajien mukaan kriisipalveluiden asiakkaat kokevat taloustilanteen takia stressiä, häpeää ja tulevaisuuden pelkoa. Taloudellinen epävarmuus vaikeuttaa toipumista muista kriiseistä, kuten eroista, menetyksistä tai sairauksista.
Hälyttävin huomio on se, että useissa vastauksissa mainitaan, että itsetuhoisuuden tai itsemurhayrityksien taustalla on ollut taloudellinen epätoivo.
Talousongelmat vaikuttavat myös avun saamista tai sen hakemista. Asiakkailla ei ole esimerkiksi varaa matkustaa, maksaa käyntimaksuja tai osallistua esimerkiksi psykoterapiaan.
Köyhyys on riski mielenterveydelle
Suomalaistutkimuksen mukaan riski sairastua mielenterveysongelmiin on huomattavan suuri, jos henkilö on pienituloinen, työtön tai vähän koulutettu. Samoin taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on todennut, että köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteys on ilmeinen.
Miten köyhyys sitten vaikuttaa mielenterveyteen?
MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervon mukaan köyhyys on haitallista mielenterveydelle ja tiedonkäsittelylle.
”Köyhyys kaventaa tutkitusti ihmisen kykyä ajatella, koska taloudellisten haasteiden kanssa kamppailu vie niin suuren osan ihmisen voimavaroista. Se luo toivottomuutta ja heikentää toimintakykyä, impulssikontrollia ja suunnittelukykyä”, Sangervo sanoo.
Hänen mukaansa haitallisinta köyhyys on silloin, jos henkilö ei näe siitä ulospääsyä.
”Köyhyyden vaikutukset riippuvat elämäntilanteesta, eli köyhyyden subjektiivisesta kokemuksesta. Esimerkiksi opiskelijalle taloudellinen puute voi näyttäytyä väliaikaisena vaiheena, jolloin se ei kuormita psyykkisesti yhtä voimakkaasti”, hän kertoo.
Pienituloisuus voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin
Sangervon mukaan sosioekonominen asema määrittää sitä, miten köyhyys vaikuttaa mielen hyvinvointiin.
”Jos oma lähipiiri on varakkaampi, osallistuminen yhteisiin menoihin voi jäädä väliin taloudellisista syistä. Tämä voi lisätä ulkopuolisuuden ja häpeän tunteita.”
Jos taas esimerkiksi omat opiskelukaverit ovat köyhiä, ajanviettoa suunnitellaan niin, ettei siihen kulu paljon rahaa.
”Samankaltaisuuden kokemus suojaa mielenterveyttä. Iän myötä tuloerot voivat kasvaa, jolloin häpeä ja ulkopuolisuuden tunne voivat voimistua.”
Erityisen haitallista on lapsiperheköyhyys, joka voi lisätä riskiä koko loppuelämän mielenterveysongelmille.
”Köyhyys periytyy tutkitusti, johon tulisi puuttua pitkäjänteisesti ja systemaattisesti.”
Köyhyyden vaikutuksia ihmisen toimintakyvylle ei aina ymmärretä
Pienituloinen ihminen voi olla kovan stressin alla koko ajan. Tämä vaikuttaa suoraan aivojen toimintaan.
”Pitkäaikainen köyhyys vaikeuttaa hyvien päätösten tekemistä. Se ei kerro siitä, että köyhä ihminen olisi tyhmä tai köyhyys olisi omaa syytä, vaan olosuhteista, joissa on joutunut selviytymään.”
Sangervo pitää tärkeänä asennemuutosta, koska köyhyyteen liittyy häpeäleima.
”Köyhiä myös syyllistetään. Meidän pitäisi ymmärtää, että köyhyys voi koskettaa ketä tahansa.”
Sangervon mukaan tulkintaan köyhyydestä liittyy kognitiivisia vinoumia. Ihmisillä on tapana ylikorostaa omien ominaisuuksiensa merkitystä esimerkiksi työpaikan saamisessa. Psykologiassa tätä kutsutaan attribuutioharhaksi.
”Ihminen voi ajatella, että on itse ansainnut sen, että on varakkaampi kuin muut. Muiden köyhyyden katsotaan johtuvan siitä, että se on ihmisen omaa syytä. Köyhä nähdään laiskana tai osaamattomana, vaikka todellisuudessa taustalla on usein rakenteellisia syitä.”
Sangervon mukaan yleinen harha on se, että varallisuus jakaantuu sen mukaan kuka on ahkera ja lahjakas. Tässä on kyse oikeudenmukaisuusharhasta. Sen mukaan ihmiset haluavat uskoa, että maailma on oikeudenmukainen paikka, jossa ihmiset saavat, mitä ansaitsevat.
“Tämä uskomus on vahvasti sisäistetty yhteiskunnassamme, vaikka tutkimustieto osoittaa, että taloudellista asemaa selittävät ennen kaikkea rakenteelliset, sosiaaliset ja perinnölliset tekijät – eivät yksilölliset ominaisuudet.”
Köyhyyden vähentäminen vahvistaa mielenterveyttä
Talouden yleiset suhdanteet vaikuttavat työllisyyteen ja inflaatioon. Niiden ratkaiseminen poliittisilla päätöksillä on usein hyvin vaikeaa.
Sosiaaliturvaa sen sijaan voidaan muuttaa sellaiseksi, että se takaa riittävän toimeentulon.
”Esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytysten peruminen, työttömyysturvan lapsikorotusten sekä työttömyysturvan ja yleisen asumistuen suojaosien palauttaminen ehkäisisivät köyhyyttä. Jos näitä toimia ei tehdä, niin köyhyys jatkaa kasvuaan”, SOSTE:n Anna Järvinen sanoo.
SOSTE:n tekemät laskelmat näyttävät, mikä vaikutus näiden toimien perumisella on. Penituloisia ihmisiä olisi vuonna 2026 noin 19 200 vähemmän ja vuonna 2027 noin 21 200 vähemmän verrattuna tilanteeseen, jossa hallituksen tekemät leikkaukset pysyvät voimassa.
Järvisen mukaan sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset näkyvät Suomessa tällä hetkellä myös ylivelkaantumisen, häätöjen ja asunnottomuuden lisääntymisenä.
Julia Sangervo nostaa esiin myös sen, että Suomessa työssäkäyvien köyhyys on todellinen ongelma.
”Köyhyyden vähentäminen on mielenterveyspolitiikan ytimessä. Aliarvoimme todella paljon köyhyyden vaikutuksia mielenterveyteen. Sosioekonomiset erot ovat merkittävimpiä mielenterveyteen vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä”, Sangervo sanoo.
Leipäjonojen lyhentäminen on siis mitä parhain keino vähentää myös mielenterveysongelmia.
