Siirry sisältöön

Mieli Tukisuhteessa tulee esiin usein sellaista, mitä asiakas ei ole kertonut edes hoitotaholle

Mieli Tukisuhteessa asiakas purkaa elämäntilannettaan anonyymisti kirjoittamalla. Kirjoittamalla voi oppia myös puhumaan vaikeista asioista.
Mieli Tukisuhteen kriisityöntekijät Satu Perho ja Terhi Lätti painottavat, että Mieli Tukisuhde on täysin asiakaslähtöinen: puhutaan siitä, mistä asiakas haluaa. Kuvat: Viivi Virtanen

Mulla on paha olla.

Kun ruudulle ilmestyvät vain nämä sanat, täytyy kysyä lisää. Mutta ihan ensin toivotetaan asiakas tervetulleeksi.

Tervetuloa Tukinetin Mieli Tukisuhteeseen. Tämä keskustelu on luottamuksellinen. Täällä meillä on aikaa käsitellä niitä asioita, mistä sinä haluat keskustella.

Niin alkaa Mieli Tukisuhde, MIELI ry:n maksuton keskustelutuen muoto, jossa avuntarvitsija ja kriisityöntekijä käyvät asiakkaan kriisiä läpi kirjoittamalla. Pyrkimys on, että kriisityöntekijä vastaa asiakkaan viestiin viiden vuorokauden sisällä. Viestittelyä voi jatkua muutamia kuukausia.

”On palkitsevaa huomata, että ihmiset selviytyvät ja vointi paranee”, sanovat Mieli Tukisuhteen kriisityöntekijät Terhi Lätti ja Satu Perho.

Pieni matka kanssakulkijana

Mieli Tukisuhteen voi saada rekisteröitymällä ja kirjautumalla sisään Tukinettiin osoitteessa tukinet.net. Asiakas kirjoittaa ensimmäisen viestin alustalle, josta kriisityöntekijä tai koulutettu vapaaehtoinen poimii asiakkaan ja vastaa viestiin. Siitä alkaa sen mittainen tukisuhde, kun avunhakija tarvitsee – maksimissaan jopa puoli vuotta.

Tukinetissä voi toimia täysin anonyymisti. Toiset palvelun käyttäjät eivät näe asiakkaan jättämiä viestejä, eivätkä niihin tulleita vastauksia. Oman tukihenkilön kanssa voi sopia myös chat-aikoja.

”Mieli Tukisuhteessa me olemme kanssakulkija, tukija pienen matkaa. Emme voi tietää, mitä tukisuhteen jälkeen tapahtuu, ja se täytyy hyväksyä”, Perho ja Lätti sanovat. 

Suora puhe auttaa eteenpäin

Jos asiakkaan ensimmäinen viesti on vain yhden rivin mittainen, palanen pahasta olosta, asiaa aletaan selvittämään pikkuhiljaa kysymyksin:

Millainen arki on? Miten päivät sujuvat? Missä asut, miten elät, onko perhettä?

”Suorilla kysymyksillä päästään usein nopeasti kiinni siihen, millainen tilanne asiakkaalla on. Saan usein palautetta siitä, että hyvä, kun puhutaan suoraan”, Perho sanoo.

”Joku kirjoittaa heti neljä A4:sta, toinen ei taas halua antaa niin paljon tietoa itsestään, ja sekin on ok”, Lätti sanoo.

”Kestätkö kuulla?”

Erona Kriisipuhelimeen tai kriisivastaanotolla kohtaamiseen on se, että Mieli Tukisuhteessa toimitaan pelkästään kirjoittamalla. Monille se on tärkeä suoja: anonyymina, ilman kasvoja tai ääntä on helpompi kertoa valtavan suuria, traumaattisiakin asioita.

”Meille kerrotaan usein asioita, joita asiakas ei ole kertonut kenellekään, edes hoitotaholleen. Voi olla niin, ettei ole pystynyt, koska pelkää toisen reaktioita kasvokkaisessa tilanteessa. Luottamusta ei välttämättä myöskään synny, jos tapaamisia on harvoin”, Lätti sanoo.

Tietääkö kukaan tilanteestasi? , usein kysytään.

Kestätkö sinä kuulla?, moni varmistaa ja vasta sitten aloittaa.

Kirjoittamalla voi oppia puhumaan

Useimmiten avunhakijoiden mieltä painavat ihmissuhteet, käsittelemättömät asiat historiassa, epämääräinen, pitkään jatkunut paha olo. On surua, ahdistusta, jaksamattomuutta – sitä, ettei pysty mihinkään.

Anteeksi, tämä oli niin sekavasti kirjoitettu.

Moni ajattelee, että oma kirjoitus on jäsentymätöntä, mutta sitä Perho ja Lätti eivät allekirjoita.

”Kirjoitukset eivät ole ollenkaan sekavia, päinvastoin. Ihmiset osaavat niin hienosti kirjoittaa omasta tilanteestaan ja kertoa, miltä heistä tuntuu. Kirjoittamalla voi oppia myös puhumaan tunteistaan”, Perho sanoo.

Kun asiasta on kerran kertonut kirjoittamalla jollekin, kynnys puhua usein madaltuu. Asiakas saattaa rohkaistua ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen, työterveyslääkäriin, koulukuraattoriin tai nuori uskaltautua kertomaan omalle vanhemmalleen.

”Kirjeenvaihdosta voidaan antaa asiakkaan luvalla myös koosteita taholle, joka jatkaa asiakkaan kanssa tukisuhteen jälkeen”, Lätti sanoo.

Jakaminen voi tuntua lopulta hyvältä

Olen niin pahoillani siitä, mitä olet joutunut kokemaan.

”On tärkeä kuulla, että joku on pahoillaan esimerkiksi kaltoinkohtelusta, mitä asiakas on kokenut. Voi olla, että kukaan ei ole sitä koskaan aikaisemmin sanonut”, Lätti sanoo.

Kun kyse on vakavista kriiseistä, kuten avioerosta, läheisen menettämisestä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, väkivallasta tai syvästä masennuksesta, sanoja on joskus hankala löytää. Asia on niin kipeä, että sitä on vaikea jakaa. Lätti ja Perho muistuttavat, että silti on aina parempi kertoa kuin jäädä asian kanssa yksin. Kirjoittamalla asiat usein jäsentyvät omassa mielessä, ja se palkitsee myös asiakkaan.

Vaikka tää on vaikeeta, tää tuntuu hyvältä.

”Se vie eteenpäin, että saa kerrottua ja tulee kuulluksi”, Perho sanoo.

Mieli Tukisuhteen kautta voi saada myös tietoa ja linkkejä esimerkiksi eroon, väkivaltaan tai mielenterveyshaasteisiin liittyvistä erityispiirteistä. Lisää välineitä haastavien tunteiden käsittelyyn tuovat myös erilaiset itsehoito-ohjeet ja rentoutusharjoitukset.

Perho ja Lätti tietävät, että kirjoittaminen voi madaltaa myös kynnystä puhumiseen.

Ihminen selviytyy isoistakin asioista

En ole muistanut tulla tänne, on ollut paljon muuta puuhaa.

Usein käy niin, että viestittely pikkuhiljaa harvenee tai loppuu kuin seinään. Se on hyvä merkki.

”Joskus asiakas vain häviää, vastausta ei kuulu tai hän tulee muutaman kuukauden päästä takaisin ja kiittää. Silloin asiat ovat mahdollisesti alkaneet mennä parempaan suuntaan”, Perho sanoo.

Moni sanoittaa kirjoittamalla, miten tärkeä Mieli Tukisuhde on matkan varrella ollut.

Sä oot tosiaan lukenut, mitä oon kirjoittanut. Hyvä, että oot olemassa.

Toiset haluavat tavata ihmisen, jonka kanssa on jakanut itselle vaikeita asioita tai nähdä työhuoneen, jossa kriisityöntekijä on kirjoittanut vastauksiaan.

Lätti on tehnyt Mieli Tukisuhdetta 16 vuotta, Perho 9 vuotta. Kirjeiden toisessa päässä on ollut satoja ja vielä satoja ihmisiä, toinen toistaan traagisempia tarinoita. Yksi asia on antaa erityisesti toivoa.

”Vaikka olisi tapahtunut mitä tahansa kauheitakin asioita, ihminen voi selvitä”, Lätti ja Perho sanovat.

Sivua muokattu 15.9.2023


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: