Presidenttiehdokkaat: Mielenterveyspalveluihin pääsyä tulisi nopeuttaa
MIELI ry:n ja MIELI henkilöjäsenet ry:n toteuttamassa kyselyssä lähes kaikki presidenttiehdokkaat nostavat mielenterveyskriisin ratkaisuksi nopean ja helpon pääsyn mielenterveyspalveluiden pariin. Lähes kaikki ehdokkaat pitivät kansalaisjärjestöjen roolia merkittävänä ja korostivat arvostavan keskustelukulttuurin ja empatian merkitystä.
Ehdokkaille esitetyt kysymykset
- Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?
- Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?
- Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?
Mika Aaltola: ”Ratkaisun avaimet ovat arvoissamme, yhteistyössä ja resurssien ohjaamisessa”
Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?
”Suomen mielenterveyskriisi on yksi yhteiskuntamme ja aikamme isoista haasteista. Niiden ratkaiseminen vaati useita konkreettisia tekoja. Toimenpiteitä yhdistämällä voidaan muodostaa kokonaisvaltainen ratkaisu. Ratkaisun avaimet sijaitsevat arvoissamme ja yhteistyössä sekä siinä, että lähdemme tuumasta toimeen ja ohjaamme resursseja riittävästi ja oikein.
”Koen äärimmäisen tärkeäksi kaiken ihmisten mielenterveyden eteen tehtävän työn.”
Kansalaisjärjestöillä on mielestäni erittäin tärkeä ja monipuolinen rooli mielenterveyden vahvistamisessa ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Ne tarjoavat yksilöille ja yhteisöille tukea ja palveluita mielenterveyden ennaltaehkäisyyn, valistukseen, vertaistukeen, koulutukseen sekä mielenterveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen.”
Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?
”Nykyisessä maailmantilanteessa, kun tulevaisuus on epävarma, arvot ovat koventumaan päin. Koen äärimmäisen tärkeäksi lähimmäisistä huolehtimisen sekä kaiken ihmisten hyvinvoinnin ja mielenterveyden eteen tehtävän työn. Erityisen tärkeää on huolehtia maamme lapsista ja nuorista.”
Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?
”Itselleni parasta mielen hyvinvointia on perheen kanssa puuhastelu ja liikunta. Mieleni rauhoittuu ja akkuni latautuvat, kun saan olla läheisten ja rakkaiden kanssa.”
Li Andersson: ”Psykoterapiaan pääsy ei saa olla kiinni tulotasosta”
Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?
”Tällä hetkellä mielenterveyspalvelut painottuvat erikoissairaanhoitoon, ja oikea-aikaista apua on vaikeaa ja hidasta saada. Perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita tulisi vahvistaa hoidon saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi.
Psykiatristen hoitopaikkojen riittävyys tulisi myös turvata koko maassa. Psykoterapiaan pääsy ei saa olla kiinni tulotasosta, iästä tai työmarkkina-asemasta.
Samaan aikaan on niin, että mikään määrä terapiaa ei riitä, jos emme pysty puuttumaan esimerkiksi toimeentulo-ongelmien, yhteiskunnallisen osattomuuden tai työelämän kohtuuttomien vaatimusten kaltaisiin suuriin yhteiskunnallisiin juurisyihin.
”Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos emme pysty puuttumaan yhteiskunnallisiin juurisyihin.”
Mielenterveystyötä tekevien kansalaisjärjestöjen rooli on merkittävä. Kansalaisjärjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava tulevaisuudessa.
Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?
Presidenttinä keskittyisin tekemään töitä erityisesti heidän kanssaan, joiden ääni kuuluu kaikista heikoimmin yhteiskunnassamme. Mielenterveyden kaltaiset suuret ongelmat eivät ratkea päättäjien juhlapuheilla. Tarvitaan myös poliittisia päätöksiä. Tässä presidentti voi ja hänen myös pitää toimia arvojohtajana ja nostaa esiin niin ongelmia.”
Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?
”Meri on minulle todella tärkeä ja rauhoittava elementti ja meren äärellä rentoudun. Käyn myös talvisin mielelläni avantouimassa, jos ehdin. Kylmässä vedessä olo rentouttaa ja tekee hyvää mielelle. Myös kulttuuri, erityisesti lukeminen on minulle tärkeää sekä liikunta.”
Sari Essayah: ”On pystyttävä luomaan toivoa ja luottamusta siihen, että tuleville sukupolville käy hyvin”
Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?
”Ensinnäkin on ymmärrettävä ja käytävä vakavaa keskustelua syventyneen mielenterveyskriisin juurisyistä. Yksinäisyys ja syrjäytyminen on monien nuorten mielenterveyskriisin taustalla. On syytä uskaltaa nähdä myös jatkuvan ärsyketulvan ja some-maailman vääristyneen maailman- ja kehonkuvan aiheuttamat paineet sekä maailmankatsomuksellisen murroksen vaikutus. Pahimmillaan keskenään ristiriitaiset arvot ja vaatimukset johtavat lapsemme ja nuoremme arvosekaannukseen, joiden myötä pahoinvointi ja elämän tarkoituksettomuus lisääntyvät.
Haasteiden ja kriisien keskellä apua tarvitsevien on päästävä riittävän ajoissa avun äärelle. Konkreettinen tärkeä askel on lasten ja nuorten terapiatakuun toteutuminen, mielenterveyspalveluiden porrastaminen panostaen matalamman avun palveluihin sekä panostaminen lapsi- ja perhemyönteisen yhteiskunnan rakentamiseen. Kouluissa on saatava oppilashuolto toimivaksi. Hyvinvoivat perheet ja sitä myöden lapset ja nuoret ovat tärkeässä osassa, koska kansallinen hyvinvointimme rakentuu ennen kaikkea hyvinvoivien perheiden perustukselle. Lisäksi monenlaisten kriisipuheen rinnalla pystyttävä luomaan toivon näköaloja ja luottamusta siihen, että tuleville sukupolville käy hyvin.
”Pahimmillaan keskenään ristiriitaiset arvot ja vaatimukset johtavat lapsemme ja nuoremme arvosekaannukseen.”
Keskeinen osa toimivaa demokratiaa on aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, jossa myös kansalaisjärjestöillä on oma tärkeä paikkansa. Kansalaisjärjestöt tavoittavat yhteiskunnassa usein myös heitä, jotka jäävät julkisen sektorin ulottumattomiin.
Kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien toimien saralla sekä ylläpitävät arvokasta yhteiskunnallista keskustelua. Kansalaisjärjestötoiminta, kuten Mieli ry:ssä, tarjoaa monelle myös mahdollisuuden vapaaehtoistyön kautta kokea merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia sekä saada vertaistukea.”
Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?
”Presidentti on paitsi ulkopolitiikan johtaja yhdessä valtioneuvoston kanssa, myös tärkeä arvokeskustelija. Presidenttinä nostaisin esille lähimmäisyhteiskunta Suomen, jossa meillä jokaisella on vastuu itsemme lisäksi myös toisistamme. Vastuu apua tarvitsevista yhteisön jäsenistä pohjautuu meille tuttuun ohjeeseen rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Sitä voidaan kutsua myös yhteisvastuun periaatteeksi. Nykyinen elämänmalli on pitkälti vieraannuttanut meitä lähimmäisistämme ja mielestäni tällä on iso merkitys niin yksilöiden kuin koko kansakuntammekin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Arvostaisin myös hengellisen kriisinkestävyyden merkitystä mielen hyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Yksilökeskeisyyden korostuksen sijaan pitäisin esillä yhteisöllisyyden ja huolenpidon tarvettamme osana kansallista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Arvokeskustelijana voisin nostaa esiin vaikkapa vanhempien kasvatusvastuun vahvistamiseen sekä rajojen ja rakkauden merkityksen lapsen ja nuoren perusturvallisuuden rakentumiselle. Mallia voisimme ottaa vaikka Islannista. Arvokeskustelijana korostaisin sitä, että lähimmäisyhteiskunta Suomessa jokaisen ihmisarvo perustuu ihmisenä olemiseen, ei hänen tekemisiinsä tai kykyihinsä eikä sairaus tai vammaisuus vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään.”
Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?
”Minulle on tärkeää huolehtia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, johon kuuluu riittävä uni ja lepo, liikunta sekä ravitseva ruoka. Onneksi minulla on hyvät unen lahjat. Entisenä huippu-urheilijana ymmärrän liikunnan kokonaisvaltaisen merkityksen myös mielen hyvinvoinnille ja pyrinkin liikkumaan, kun kiireinen ministerintyö vain siihen suo mahdollisuuden. Suomalainen puhdas luonto on minulle tärkeä. Perheen ja läheisten tuoma tuki sekä hengellinen vakaumus luovat minulle sekä mielen, että kokonaisvaltaista hyvinvointia.”
Pekka Haavisto: ”Mielenterveyden teemat on pidettävä mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa”
Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?
”Mielenterveyden ongelmat, masennus, kokemus yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta uhkaavat kasvaa suomalaiseksi kansansairaudeksi. Korona-aika ja sen mukanaan tuoma eristäytyneisyys vaikutti myös tähän kehitykseen. Monet nuoret kaipaavat lisätukea juuri mielenterveyden ongelmiin. Joskus ammattiavun lisäksi yksikin turvallinen aikuinen voi muuttaa nuoren elämän suunnan.
Mielenterveyden teemat on pidettävä mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Presidentin mahdollisuudet vaikuttaa sisäpoliittisiin aiheisiin ovat rajalliset. Yhteiskunnalliseen keskusteluun aiheiden nostaminen on kuitenkin mahdollista ja ajattelen sen olevan presidentin vaikuttamismahdollisuuksien osalta keskeisessä roolissa.
”Tarvitaan mielenterveyskioskeja, joihin olisi helppo poiketa niin asiakkaana kuin huolestuneena läheisenä.”
Itse suosin jo ministeriaikoina pyöreän pöydän keskusteluja, joissa käsiteltiin muun muassa nuorten hyvinvointia ja esimerkiksi nuorison jengiytymistä. Kokemusasiantuntijoiden ja muiden asiantuntijoiden saattaminen yhteen tuo näkyväksi uusia näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia.
Kansalaisjärjestöillä kuten MIELI ry:llä on tärkeä rooli keskustelun virittäjänä ja ylläpitäjänä. Presidenttinä jatkaisin tiivistä yhteistyötä eri kansalaisjärjestöjen kanssa.”
Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?
”Olen huolestunut nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Korona-ajan poikkeusvuodet iskivät monella tapaa erityisen voimakkaasti juuri nuoriin. Matalan kynnyksen ja helposti saavutettavien mielenterveyspalveluiden turvaaminen apua ja tukea tarvitseville on tärkeää. Tarvittaisiin mielenterveyskioskeja, joihin olisi helppo poiketa niin asiakkaana kuin huolestuneena läheisenä, jotka hekin tarvitsevat tukea ja rohkaisua.
Kun mielenterveyden teemat ja haasteet ovat mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa myös ymmärrys niistä lisääntyy. Kun ymmärrys itsestä ja toisista syvenee, on toisten kohtaaminen helpompaa. Kun apua osataan hakea ja saadaan riittävän ajoissa, päästään niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta nopeammin tasapainoon.”
Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?
”Omalle mielenterveydelleni on tärkeää läheiset ystävät, turvallinen koti ja erilaiset harrastukset. Luonto ja luonnossa liikkuminen on hyvää vastapainoa arjen töille. Joskus myöhäisillan hiihtolenkki lähimetsässä vie ajatukset mukavasti pois työasioista. Kulttuuri ja siitä nousevat kokemukset avaavat usein ovia kokonaan uusiin maailmoihin, joita ei tiennyt olevan olemassakaan. Hyvän kirjan ääressä mieli rauhoittuu.”
Jussi Halla-aho: ”Kouluterveydenhuolto pitäisi saada säädylliselle tasolle”
Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?
”Kouluterveydenhuolto pitäisi saada säädylliselle tasolle, ja tämä on puhtaasti raha- ja priorisointikysymys. Tämän lisäksi aikuisten pitäisi lopettaa paniikin ja hysterian lietsominen esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvissä teemoissa. Ne tutkitusti ahdistavat muutenkin herkässä iässä olevia nuoria.
”Aikuisten pitäisi lopettaa paniikin ja hysterian lietsominen.”
Yksi syy ’mielenterveyskriisiin’ voi myös olla se, että erilaiset elämään ja kasvamiseen aina liittyneet ahdistukset ja pahat olot diagnosoidaan nykyään mielenterveysongelmiksi, ja näistä ongelmista tulee osa nuoren ihmisen identiteettiä. Lisäksi haluan mainita huumeiden, etenkin kannabiksen lisääntyvän saatavuuden ja käytön. Sillä on tunnetusti yhteyksiä mielenterveysongelmiin.”
Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?
”Etenkin lasten ja nuorten oikeuden elää lapsuutta ja nuoruutta ilman, että heitä kuormitetaan aikuisten ideologisilla pakkomielteillä ja päähänpistoilla. Lisäksi puhuisin kouluterveydenhuollon riittävyydestä.”
Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?
”Muistutan itseäni siitä, että vaikka asiat tuntuisivat olevan kuinka huonosti, ne voisivat olla vielä paljon huonommin. Mottoni on myös se, että hanskat ehtii hyvin heittää tiskiin seuraavanakin päivänä.”
Harry Harkimo: ”Apua pitää saada heti varhaisessa vaiheessa”
Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?
”Mielenterveyspalveluiden ääreen pääsemistä tulee helpottaa. Lyhytkestoisen intervention saatavuutta tulee parantaa, jotta apua saa heti varhaisessa vaiheessa. Tulee tarkastella vaihtoehtoa, jossa esimerkiksi sairaanhoitajia voidaan kouluttaa antamaan lyhytinterventiota. Psykoterapiakoulutuksesta tulee tehdä saavutettavampaa.
Kansalaisjärjestöjen rooli on merkittävä. Esimerkiksi nuorten harrastamismahdollisuudet tukevat mielenterveyttä ja turvallisten aikuisten merkitys on suuri.”
Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?
”Haluaisin kiinnittää erityistä huomiota etenkin nuorten mielenterveyteen ja jaksamiseen sekä koulukiusaamiseen.”
Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?
”Liikkumalla luonnossa ja viettämällä aikaa läheisten kanssa.”
Olli Rehn: ”Mielenterveyspalveluja pitää saada lähipalveluina ihmisen asuinpaikasta riippumatta”
Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?
”Suomalaiset eivät ole nyt tasa-arvoisessa asemassa mielenterveyspalveluissa. Niitä pitää saada lähipalveluina riittävän nopeasti ja matalalla kynnyksellä ihmisen asuinpaikasta tai postinumerosta riippumatta. Tämä on uusien hyvinvointialueiden tärkeimpiä tehtäviä.
Mielenterveyden häiriöistä on tullut uusi kansansairautemme. Siksi pitää panostaa ennen kaikkea mielen hyvinvointiin, ennaltaehkäisyyn, varhaisiin toimiin ja perustason palveluihin. Jo esimerkiksi mieluisan harrastuksen löytyminen hyvässä porukassa voi olla lapselle tai nuorelle ratkaiseva teko mielenhyvinvoinnin hyväksi. Koulupsykologin ja kuraattorin läsnäolo kouluissa on ratkaisevan tärkeä lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyden lähipalvelu.
Työelämässä on tärkeää kiinnittää huomiota työn fyysisen kuormittavuuden ohella aiempaa enemmän myös työn psyykkisiin kuormitustekijöihin. Haitallista työkuormitusta aiheuttavia tekijöitä tulee tunnistaa, ennaltaehkäistä ja pyrkiä poistamaan. Tulee myös kehittää toimintatapoja, joilla kuormitusta voidaan hallita ja edistää voimavaratekijöitä, jotka vähentävät kuormituksen vaikutusta työntekijöihin. Kiireisen työympäristön keskellä on tarpeen muistuttaa myös riittävän levon merkityksestä.
”Myös omaisten ja läheisten on saatava tukea ja apua tarvittaessa.”
Myös ikääntyneiden mielenterveyden häiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuneisuuden tunnistaminen, on tärkeää kaikissa ikäihmisten palveluissa.
Haluan kiinnittää huomiota myös siihen, että psyykkinen sairaus ei kosketa vain sairastunutta. Myös hänen omaistensa ja läheistensä voimat voivat ehtyä. Heidänkin on saatava tukea ja apua tarvittaessa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lasten hyvinvointiin vanhemman sairastuessa psyykkiseen sairauteen.
Kansalaisjärjestöissä toimivilla on usein omakohtaista kokemusta itsensä tai läheisen sairaudesta. Heillä on siis myös paljon osaamista ratkaisujen löytämiseen, mitä kannattaa hyödyntää. Järjestöt tarjoavat myös erittäin tärkeää vertaistukea sitä tarvitseville.
Esimerkiksi syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyssä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen entistä saumattomampi yhteistyö tuottaa tulosta. Kansalaisjärjestöille ei voi kuitenkaan siirtää julkiselle sektorille ja viranomaiselle kuuluvaa vastuuta.”
Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?
”Toimisin tässäkin kysymyksessä presidentin toimivallan puitteissa ja arvojohtajuuteen perustuen. Suomessa presidentin on oltava kansaa ja kansalaisia yhdistävä toimija.
Olen huolissani siitä, että lisääntyvät mielenterveyden ongelmat vievät ihmisiä sivuun työelämästä ja laajemminkin sosiaalisista suhteista. Tämä kasvattaa yhteiskuntamme eriarvoistumista ja johtaa yksilötasolla helposti arvottomuuden ja voimattomuuden tunteeseen.
Olen korostanut kampanjassani, että yhteiskunnan eheys on turvallisuutemme perusta. Haluaisin presidenttinä rakentaa Suomea, johon kaikki suomalaiset voivat kokea kuuluvansa sen arvokkaina jäseninä, silloinkin kun elämä välillä koettelee.
Yhteiskuntamme pitää olla sellainen, jossa esimerkiksi mielen sairaudet eivät lyö ihmiseen leimaa ja jossa ei aina tarvitse olla kympin suorittaja. Haluan puhua sen puolesta, että välillä saa epäonnistuakin, koska se kuuluu elämään. Yhteiskunnan turvaverkkojen on toimittava, silloin kun ihminen tarvitsee apua.
Presidenttinä nostaisin esille toistemme arvostamisen ja kunnioittamisen tärkeyden. Se tahtoo liian usein unohtua niin jokapäiväisessä elämässämme kuin etenkin sosiaalisen median alustoilla. Sydämen sivistyksellä ja toistemme hyvällä kohtelulla voimme tehdä työtä paremman mielen hyvinvoinnin eteen. Eikä tämä maksa mitään.”
Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?
”Yritän säännöllisesti irtautua työrutiineista liikunnalla tai lukemisella, tai muilla konstein. Minulle tunninpuolentoista futismatsi nollaa aivot ja palauttaa suhteellisuudentajun. Futis on minulle enemmän mielenterveyttä kuin ruumiinkuntoa, toki sitäkin.
Listaan muitakin konsteja, kysehän on ihmisen kokonaisuudesta: riittävä lepo ja uni, arkiliikunta, tolkullinen ravitsemus, tietenkin läheiset ja ystävät, erisorttiset harrastukset, kuten kulttuuri ja kirjat, rentoutuminen tekemättä mitään, mökkielämä ml. sauna ja järvi.”
Alexander Stubb: ”Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on keskeistä”
Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?
”Korona-aika vaikutti erityisesti lapsiin ja nuoriin, näin sen myös omassa perheessäni. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ennaltaehkäisevästi, esimerkiksi harrastustoimintaa tukemalla, on keskeistä. Pidän erittäin hyvänä ja tärkeänä nyt toteutumassa olevaa lasten ja nuorten terapiatakuuta.
Mielestäni on hienoa, että mielenterveyden ongelmista puhutaan nykyään yhteiskunnassa avoimemmin ja apua haetaan enemmän. Asiasta pitää puhua vielä avoimemmin. Seuraava askel on varmistaa, että apua on myös saatavilla.
”Mielestäni on hienoa, että mielenterveyden ongelmista puhutaan nykyään avoimemmin.”
Kansalaisjärjestöjen tekemä työ sekä niiden tarjoama tuki ja apu on korvaamattoman tärkeää sekä mielen hyvinvoinnin edistämisessä että mielenterveyden ongelmista kärsivien ja heidän läheistensä tukemisessa.”
Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?
”Nostaisin esiin erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia. Haluaisin myös edistää hyvää keskustelukulttuuria ja korostaa empatian merkitystä. Toivoisin, että kuuntelisimme toisiamme enemmän ja kohtelisimme toisiamme arvokkaasti niin kasvotusten kuin verkossakin.”
Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?
Mielen ja kehon suhde on minulle tärkeä. Huolehdin riittävästä levosta, suhteellisen terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta. Järjestän aikaa läheisilleni ja luen paljon.
Jutta Urpilainen: ”Arvojohtajana presidentti voi osallistua aktiivisesti mielenterveyskriisin ratkaisemiseen”
Mitä konkreettista pitäisi tehdä Suomen mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi? Miten näette kansalaisjärjestöjen roolin mielenterveyden vahvistamisessa?
”Mielenterveyspalveluissa hoidon aloittaminen kestää usein liian kauan ja koulutetuista ammattilaisista on pulaa. Resurssien lisäämisen, ammattilaisten kouluttamisen, terapiatakuun ja palveluiden parantamisen lisäksi tarvitaan ajattelumuutosta.
Tasavallan presidentti on arvojohtaja, joka voi osallistua aktiivisesti mielenterveyskriisin ratkaisemiseen. Presidentti voisi esimerkiksi kutsua koolle keskeiset asiantuntijat keskustelemaan siitä, miten työelämästä olisi mahdollista saada mieliystävällistä ja miten koulutusjärjestelmä voisi tukea mielenterveyttä. Presidentin keskeinen tehtävä on tuoda kansakuntaa yhteen ja lisätä luottamusta – oma viestini suomalaisille on, että sinä kelpaat ja meitä kaikkia tarvitaan.
”Oma viestini suomalaisille on, että sinä kelpaat ja meitä kaikkia tarvitaan.”
Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet Suomeen monia sosiaalisia innovaatioita. Esimerkiksi äitiyspakkaus, vauvauinti, kohdunkaulansyöpäseulonnat ja kehitysyhteistyö ovat innovaatioita, joita järjestöt ovat tuoneet Suomeen. Tarvitsemme uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja myös mielenterveyden vahvistamiseen. Uskon, että kansalaisjärjestöille on parhaat edellytykset ennakkoluulottomaan innovointiin.
Lisäksi järjestöillä on luonnollisesti keskeinen rooli osallisuuden luomisessa, vertaistuen tarjoamisessa ja ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä.”
Jos Teidät valitaan Suomen Tasavallan presidentiksi, mitä mielenterveyteen liittyviä asioita haluaisitte presidenttinä nostaa aktiivisesti esiin?
”Olen erityisen huolissani lasten ja nuorten jaksamisesta ja kuormituksesta. Vastauksia näihin ongelmiin on haettava laajasti, mutta erityisesti turvallisuuden, osallisuuden, harrastusmahdollisuuksien ja kiusaamisen vastaisen työn kaltaiset teemat ovat lähellä omaa sydäntäni.
Tasavallan presidentti voi olla purkamassa mielenterveydenhäiriöihin liittyvän stigmaa. Jokainen meistä tarvitsee joskus apua, on vain viisasta pyytää sitä tarvitessaan.”
Miten huolehditte omasta mielen hyvinvoinnistanne?
”Suurin voimavara itselleni ovat läheiset ihmiset, perhe ja ystävät, joiden tukeen voin aina luottaa. Läheisten, erityisesti lasten, kanssa vietetty aika on hyvää vastapainoa vaativalle työlle.
Mielen hyvinvointi on vahvasti sidoksissa kehon hyvinvointiin, siksi pyrin harrastamaan säännöllisesti liikuntaa, vaikka se ruuhkavuosiarjen ja työhön liittyvän matkustamisen vuoksi joskus vaatiikin luovuttaa. Salivaatteet kulkevat mukana virkamatkoilla ja saatan esimerkiksi aloittaa päivän niin, että käyn aikaisin aamulla salilla liikkumassa ja ajattelemassa omia ajatuksiani ennen työtehtävien alkua.”
