Vapaaehtoisuus: ”Emme voi ratkaista sotaa tai ilmastokriisiä, mutta voimme kulkea hetken rinnalla”
Erään kerran vapaaehtoiskoulutukseen saapui työikäinen nainen. Hänellä oli kova halu auttaa. Takana oli hyvin traumaattinen surukokemus: puoliso oli kuollut yllättäen ja elämä pysähtynyt kuin seinään. Suru oli ollut niin musertava, että se oli lamaannuttanut normaalisti hyvin aktiivisen ihmisen. Kriisin keskellä hänestä oli jäljellä harmaa kuori, joka ei päässyt sängystä enää ylös.
Naisen ystävä oli tullut apuun. Ystävä oli ottanut työstä vapaata, istunut vierellä ja kuunnellut samaa surun tarinaa päivästä toiseen. Tehnyt kalakeittoa, kun mikään muu ei maistunut. Vienyt ulos kävelemään. Pikkuhiljaa nainen oli vahvistunut, saanut maata jalkojensa alle. Kiitollisuus ystävän tuesta herätti naisen mielessä uuden ajatuksen: Hän halusi itse tehdä jotain hyvää.
Kiitollisuus ystävän tuesta herätti naisen mielessä uuden ajatuksen: Hän halusi itse tehdä jotain hyvää.
Niin alkoi yhden ihmisen tarina MIELI ry:n vapaaehtoiseksi. Usein vapaaehtoisia yhdistääkin halu auttaa tai toimia mielenterveyden edistämisen parissa.
Mietin usein, miksi niin moni jaksaa tehdä vapaaehtoistyötä vuodesta toiseen? Mistä löytyy se motivaatio ja liikkeelle paneva voima?
Usein vapaaehtoiset puhuvat merkityksellisyyden kokemuksesta. Lisäksi he kertovat, että on hieno tulla arvostetuksi omana itsenään yhteisössä tai nähdä tukijana, kun autettava alkaa voimaan paremmin. Moni kokee merkitykselliseksi myös sen, että voi olla omanlaisensa kansanvalistaja ja viedä eteenpäin viestiä siitä, että mielenterveyteen liittyvistä asioista voi puhua. Vapaaehtoiseksi kasvamisen myötä on lupa huomata, jos vaikka naapuri ei voi hyvin, on halua pitää toisista huolta ja rohkeutta kysyä tuntemattomammiltakin, mitä kuuluu.
Ytimessä on aina halu tehdä jotain hyvää.
Moni kokee merkitykselliseksi, että voi olla omanlaisensa kansanvalistaja ja viedä eteenpäin viestiä siitä, että mielenterveyteen liittyvistä asioista voi puhua.
Pelkästään vuonna 2021 MIELI ry:ssä tehtiin noin 67 000 tuntia vapaaehtoistyötä, mikä vastaa 40 henkilötyövuotta. Se sisältää pääosin Kriisipuhelin- ja verkkoauttamistyön, mutta harvoin ryhmänohjaajat tai puheenjohtajat merkitsevät tehtyjä tuntejaan. Veikkaukseni on, että luku on puolet niistä työtunneista, mitä vapaaehtoiset todellisuudessa tekevät. Näin ollen voi sanoa, että vapaaehtoiset ovat MIELI ry:n vankkumaton kivijalka.
Moni haluaa edelleen pysyä mukana MIELI-perheen vapaaehtoisena ja kouluttautua lisää. Kaikkiaan MIELI ry:n vapaaehtoiskoulutuksissa kävi viime vuoden aikana 1600 omaa vapaaehtoista. Lisäksi toiset 1600 muiden järjestöjen toimijoista täydensivät osaamistaan MIELI ry:n koulutuksissa.
Tavoitteenamme on saada joka vuosi 100 uutta vapaaehtoista. Tukijoiden ja kriisiauttajien peruskoulutuksen kävi viime vuonna 350 vapaaehtoista, mutta luonnollisesti koronapandemia hieman rokotti vapaaehtoisrintamallakin; osa lopetti vapaaehtoistehtävässään tai pitää taukoa. Uskomme kuitenkin siihen, että vapaaehtoisten määrä on jatkossa kasvussa.
Itse olen toiminut vapaaehtoisten parissa yli 20 vuotta ja miettinyt, miten pysyä ajassa ja pitää MIELI ry kiinnostavana uusille vapaaehtoisille. Minua jaksaa hämmästyttää yhä uudestaan vapaaehtoisten aitous, omistautuneisuus ja innostus mielenterveyden edistämiseen.
Vapaaehtoiset ovat tehneet suurimman työn sen puolesta, että ylipäätään mielenterveys-sanaa voidaan käyttää vapaammin, eikä se saa osallistujia enää perääntymään. Vapaaehtoisten ansiosta ymmärretään jo laajasti, että mielenterveys on terveyttä, ei sairautta.
Merkittävä osa yhteiskunnan hyvinvoinnista syntyy siinä, että ihmiset auttavat toisiaan ja pitävät yllä rakenteita, jotka luovat yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Emme voi ratkaista ympäristökatastrofia tai sotaa, mutta voimme kulkea hetken toistemme rinnalla ja kannatella huomiseen. Vapaaehtoiset tekevät juuri tätä tärkeää työtä. Niin me kestämme paremmin yli kriisien.
Lämmin kiitos jokaiselle vapaaehtoiselle tekemästänne työstä!
MIELI ry:ssä on reilu 3100 vapaaehtoista, joista yli puolet toimii kriisiauttajana tai tukijana: Kriisipuhelimessa, Sekasin-chatissa, yksilötukisuhteissa tai verkkokriisityössä. Lisäksi vapaaehtoisena voi toimia erilaisten hyvinvointiryhmien ohjaajana, paikallisen jäsenyhdistyksen hallitustoimijana, viestijänä tai yhdistyksen käytännön tehtävissä. Vapaaehtoiseksi voi lähteä myös yhdessä lemmikin kanssa tukikoirakkotoimintaan tai yhden päivän talkoolaiseksi Maailman mielenterveyspäivään.
Kaikki eivät ole sielultaan auttajia, mutta mielenterveyden edistämistyötä voi tehdä myös kirjoittamalla kannanottoja, innostumalla kaveriksi kulttuuririentoihin tai lähtemällä paikallisyhdistyksen hallitukseen.
MIELI ry:ssä vapaaehtoisuus voi olla monenlaista, ja se on aina yhtä arvokasta.
