Hallitus antaa lusikalla ja ottaa kauhalla
Kirjoittaja
Hallitus kokoontui budjettiriiheen 3.9. päättämään valtion ensi vuoden budjetista. Mielenterveyden osalta budjettiriihen päätökset ovat linjassa aiempaan. Mielenterveyteen ei suhtauduta vakavasti.
Kyse ei ole ratkaisujen puutteesta, vaan poliittisesta haluttomuudesta niiden toteuttamiseen.
Hallitus vahvistaa mielenterveyshoitoa terveydenhuollon perustasolla toteuttamalla terapiatakuun alle 23-vuotiaille. Uudistus on tärkeä, mutta yksinään riittämätön. Hallituksen panostukset peruskouluun ja oppimisen tukeen ovat arvokkaita, mutta niissäkin mielenterveyden tulisi olla vahvana prioriteettina.
THL viesti ennen budjettiriihtä hälyttävistä tuloksista, joiden mukaan 70 prosenttia nuorista tytöistä kertoi kouluterveyskyselyssä (2023) kärsivänsä jostain psyykkisestä oireesta. Varsinkin tyttöjen mielenterveysoireilu on lisääntynyt voimakkaasti. Hallituksen pistemäiset panostukset esimerkiksi koulupoliiseihin eivät korjaa nuorten hyvinvointivajetta.
Työkykyiset ihmiset talouskasvun edellytyksenä
Hallituksen mukaan Suomen talouskasvu on tärkeintä talouden tasapainottamiseksi. Kasvun edellytyksenä ovat kuitenkin työkykyiset ihmiset. Kelan mukaan heikentyneestä mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot maksoivat Suomelle viime vuonna yli miljardi euroa, ja niiden vuoksi menetettiin yli 7 miljoonaa työpäivää. Samaan aikaan terveydenhuollon käyttömenoista vain viisi prosenttia kohdistuu mielenterveyteen.
Myös työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet nuorilla aikuisilla. Esimerkiksi työeläkeyhtiö Elossa alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkehakemusten osuus on kasvanut 41 prosenttia vuodesta 2018.
Hallituksen tulisi puuttua pikaisesti Suomen mielenterveyshoitoon, joka on riittämätöntä ja josta saa apua liian myöhään. Olemme mielenterveyshoidon takapajula verrattuna Länsi-Euroopan muiden maiden hoidon toteutukseen ja resurssointiin. Mielenterveyshoidon vahvistamisella terveydenhuollon perustasolla on kiire.
Olemme mielenterveyshoidon takapajula.
Hallituksen leikkuri osuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Hallitus esittää sote-järjestöille 80 miljoonan euron avustusleikkauksia ensi vuodelle. Vuodesta 2027 leikkaukset ovat 130 miljoonaa euroa eli yli kolmannes nykyisistä avustuksista. Leikkauksilla on mittavat vaikutukset mielenterveysjärjestöjen ennaltaehkäisevään työhön ja matalan kynnyksen tukeen.
Hallitus esitti budjettiriihessä lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveysapuun 2,5 miljoonaa euroa, mutta todellisuudessa mielenterveystyöhön kohdistuvat leikkaukset ovat merkittävästi suurempia.
Mielenterveysjärjestöt jäämässä lahjoitusten verovähennysoikeuden ulkopuolelle
Sote-järjestöjen toimintaedellytykset näyttävät heikkenevän myös varainhankinnan osalta. Hallitus esittää lahjoitusten verovähennysoikeutta esimerkiksi kulttuuriin ja liikuntaan. Sen sijaan mielenterveystyö ja sote-järjestöt jätetään lahjoitusten verovähennysoikeuden ulkopuolelle.
Verovähennyksen laajentaminen tuskin lisäisi lahjoitusten kokonaismäärää eli valtiolle kohdistuvia veromenetyksiä, mutta lahjoitusten kohdentumiseen se vaikuttaisi. Hallituksen arvovalinnat tuntuvat selkeiltä.
Hallituksen mielenterveyspolitiikka iskee kipeimmin heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleviin.
Useat leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin. Ihmisten hätä ja paha olo kuuluvat järjestöjen auttamiskanavissa. Esimerkiksi itsetuhoisuutta käsittelevät yhteydenotot ovat lisääntyneet MIELI ry:n Kriisipuhelimessa.
OECD:n arvion (2018) mukaan Suomelle koituu joka vuosi 11 miljardia euroa kustannuksia heikentyneestä mielenterveydestä. Budjettiriihen tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Riikka Purra ei kertonut, miten hallitus aikoo maksaa tämän mielenterveyslaskun.
Hallitus pakoilee vastuuta mielenterveyskustannuksista ja kansalaisten hyvinvoinnista. Laskun maksamme sinä ja minä.
Sivua muokattu 25.9.2024
Ota yhteyttä
Johanna Kujala
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
+358 40 574 1922
etunimi.sukunimi@mieli.fi
