Järjestöjen tuloksellista työtä ajetaan vauhdilla alas
Kirjoittaja
Ensi vuodelle on tulossa uusi 50 miljoonan leikkaus. Kun huomioi aiemmin tehdyn ja vielä kohdentamattoman 30 miljoonan leikkauksen, avustustaso putoaa kolmanneksella vain yhden vuoden aikana.
Hallituksen ajattelema ”kompensaatio” järjestöille on perin kummallinen – jos tavoitteena on leikata 25 miljoonaa euroa, mihin tarvitaan 50 miljoonan leikkaus ja sen 25 miljoonan kompensaatio? Samalla kun järjestöiltä leikattaisiin lähes kolmannes niiden pitkäjänteisestä perustyöstä, toisella kädellä niille jaettaisiin 25 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden toivomiin hankkeisiin. Sen sijaan, että hallitus helpottaisi järjestöjen sopeutumista tasoleikkauksiin antamalla niille liikkumavaraa leikkausten kohdentamisessa toiminnassaan ja keventämällä avustusprosessien hallinnollista taakkaa, hallitus tekee monimutkaisella ratkaisullaan sopeutumisesta entistä vaikeampaa.
On myös vaikea kuvitella, miten malli ehdittäisiin rakentaa vuoden 2027 avustusjakoon huolehtien samalla, että tasolasku toteutuu hallitusti ja tuottaa mahdollisimman vähän vaurioita järjestöjen tulokselliseen työhön.
Leikkaukset tehty vastoin parlamentaarista sopua
Kehysriihen päätökset ovat jatkoa tämän ja viime vuoden leikkauksille, jotka on tehty vastoin viime hallituskaudella tehtyä parlamentaarista sopua. Vuonna 2022 kaikki eduskuntapuolueet, myös nykyiset hallituspuolueet, sitoutuivat turvaamaan järjestöille vakaan siirtymänVeikkausrahoituksesta valtion budjettirahoitukseen vuosina 2024 -2026. Kumulatiivisesti sote-järjestöjen valtionavustuksista on kuitenkin leikattu 2025 – 2026 yhteensä lähes 190 miljoonaa euroa.
On vaikea ymmärtää, mihin hallituksen osoittama vihamielisyys sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä kohtaan perustuu. STEA:n tuloksellisuusseurannassa STEA-rahoitusta saava toiminta saa pääosin hyvän tai erittäin hyvän tuloksellisuusarvion.
Sote-alan järjestöjen työ on juuri sitä ennaltaehkäisevää työtä, johon painopistettä tulisi pikemminkin siirtää, kun sote-kokonaisuudesta halutaan säästöjä. Esimerkiksi hyvinvointialueet ja kuntaliitto ovat vedonneet hallitukseen, että sosiaali- ja terveysalan järjestöihin ei enää kohdistettaisi uusia leikkauksia, ja tuoneet esille leikkausten vaikutuksia väestön hyvinvointiin, julkisten palveluiden kuormittumiseen ja ihmisten pärjäämiseen.
Esimerkiksi MIELI ry:n ja sen jäsenyhdistysten kriisityössä kohdattiin viime vuonna 180 000 kertaa tukea ja apua tarvitsevia. Kriisityön ohella MIELI ry tekee monimuotoista mielenterveyttä edistävää työtä esimerkiksi kouluttamalla ja tukemalla eri alojen ammattilaisia, vanhempia ja harrastusohjaajia.
Mielenterveys puolestaan on merkittävä kansanterveyden mutta myös kansantalouden kysymys – julkisina palveluina, sosiaaliturvamenoina ja työelämäkustannuksina mielenterveyden ongelmat maksavat Suomelle toistakymmentä miljardia euroa vuodessa (OECD2018). Tästä summasta on pystyttävä säästämään, mutta se ei tapahdu leikkaamalla ennaltaehkäisevästä työstä tai oikea-aikaisista palveluista, vaan päinvastoin siirtämällä painopistettä niihin.
Leikkaukset väärä suunta myös kansantalouden näkökulmasta
Hyvinvointialueiden sote-menoihin verrattuna sote-järjestöjen valtionavustukset ovat alle prosentin luokkaa. Tällä summalla tehdään hyvinvointia ylläpitävää ja ongelmia ehkäisevää työtä, joka toimii osaltaan puskurina julkisille palveluille ja sosiaaliturvamenoille. Oma itseisarvonsa on myös sillä, että järjestöissä sadat tuhannet vapaaehtoiset ottavat vastuuta yhteisestä pärjäämisestä, osallistuvat ja vaikuttavat. Tätä työtä ei ole järkeä tai edes mahdollista siirtää julkiselle sektorille, mutta se ei myöskään synny ilman järjestöjen tuottamia rakenteita, koulutusta ja tukea.
Hallituksen päätös lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta myös sote-alan järjestöille on tärkeä. Aiemmin kaavailtu sote-järjestöt ulosrajaava vähennysoikeus olisi ohjannut sote-järjestöille tehtäviä lahjoituksia jatkossa muille järjestösektoreille, joille lahjoittaminen olisi lahjoittajalle edullisempaa. Nyt tämä huoli poistui. On kuitenkin hyvä huomata, että vähennys ei ole hallitukselta suoraan kädenojennus sotejärjestöille, vaan yrityksille, jotka lahjoituksia tekevät. Voidaan kuitenkin toivoa, että lahjoittamiskulttuuri vähennyksen myötä vahvistuisi ja lahjoitusten kokonaismäärä sen kautta kasvaisi.
Petteri Orpon hallitus on toistuvasti tehnyt ratkaisuja, jotka vaurioittavat pitkäaikaisesti suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä, mikä on sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta väärä suunta. Valtiontalouden tasapainotustarpeeseen nähden nyt päätetyt kymmenet miljoonat ovat pisara meressä, mutta järjestökentän panokselle suomalaisessa yhteiskunnassa ne ovat kohtalokkaita.
Ota yhteyttä
Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja
+358 400 508 234
etunimi.sukunimi@mieli.fi