Kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen tukevat nuoren mielenterveyttä
Nuoruus on kasvun, muutoksen ja itsenäistymisen aikaa. Vanhempien mielipiteiden merkitys helposti väistyy, kun nuorelle on tärkeämpää tulla hyväksytyksi kavereiden keskuudessa.
Samalla asiat tuntuvat lopullisilta: nuoret elävät vahvasti tässä ja nyt.
Nuori voi olla ulospäinsuuntautunut, vetäytynyt tai mustavalkoinen – tai kaikkia näitä. Hänen mielenterveyttään suojaa kuitenkin kokemus, että hän on hyväksytty juuri sellaisena kuin on ja hän saa aikuisilta sekä vertaisiltaan vahvistusta, että hänen mielipiteillään on merkitystä ja hän on tärkeä.
Millaisin teoin sinä voisit tänään vahvistaa nuoressa näitä tunteita?
Nuorten kokemuksilla on merkitystä
Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.2025 teemalla Lapsella on oikeus kuulua. Tämä tarkoittaa erityisesti lapsen oikeutta kuulua ja kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan ja oikeus tulla nähdyksi.
Nuorilla tämä tarve on erityinen. Aikuisten tehtävänä on tukea ja osoittaa kiinnostusta sekä tarjota vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuorilla on ainutlaatuista tietoa omasta arjestaan ja yhteiskunnasta.
He rakentavat tulevaisuuttaan hyvinkin erilaisissa olosuhteissa kuin aiemmat sukupolvet (Patton ym., 2016) ja ovat usein tietoisempia monista ilmiöistä kuin aikuiset.
Kysymällä ja olemalla kiinnostuneita nuorten mielipiteistä, saadaan tuoreita näkökulmia, jotka voivat auttaa luomaan yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi.
Ovathan tämän hetken nuoret tulevaisuuden kehittäjiä, joten heidän äänensä kuulumisella erilaisissa ympäristöissä on merkitystä.
Arjessa on oltava tilaa erilaisille mielipiteille
Nuoren identiteetin rakentuminen ja erilaiset mielipiteet voivat saada perheessä aikaan myllerryksiä ja koetella myös aikuisten tunteiden säätelytaitoja.
Nuoren hieman provosoivat mielipiteet tai perheen syvälle juurtuneiden arvojen kyseenalaistaminen sekä keskustelut esimerkiksi riittävästä huoneen siisteydestä herättävät aikuisessa ärtymystä ja turhautumista.
Eriävät mielipiteet kuitenkin auttavat nuorta erottautumaan vanhemmastaan ja tukevat aikuistumista. Ne auttavat myös nuorta ymmärtämään, kuka hän on ja mihin hän uskoo.
”On täysin luonnollista ja ymmärrettävää, että nuori herättää vanhemmassa tunteiden vuoristoradan, jolloin vanhempi pohtii: mitä nyt teen ja mikä on nuoren normaalia tunneaaltoilua?”
Kasvun keskellä turvallinen ja tasapainoinen arki tukee nuoren mielenterveyttä. Siihen kuuluvat riittävä uni ja lepo, monipuolinen ravinto, liikkuminen, luovuus ja sosiaaliset suhteet.
Vanhemmilta odotetaan läsnäoloa, tarvittavien rajojen asettamisia perusteluineen ja tunteiden tulkitsemista.
Nuoren minäkuva vahvistuu, kun hän saa myönteistä palautetta olemassaolostaan, ei ainoastaan suorituksistaan, vaan esimerkiksi yhteisen ajan ja kannustavien sanojen kautta.
Moni nuori käy tällä hetkellä kamppailua siitä, millainen hänen kuuluisi olla, mikä on normaalia ja mitä muut hänestä ajattelevat. Useilla nuorilla on paineita vastata yhteiskunnan odotuksiin, ja ahdistuksen tunteita voivat aiheuttava koulutuspaineet, ilmastonmuutos, globaalit kriisit ja epäselvät tulevaisuuden näkymät.
On ensisijaista, että kotona nuori kokee keskusteluilmapiirin turvalliseksi: hänen mielipiteitänsä tulisi kuulla ja arvostaa, vaikka näkemykset vanhemman kanssa eivät kohtaisi.
Nuorelle ei voi antaa valtaa päättää kaikesta, mutta on tärkeää antaa vastuuta, kuunnella hänen näkemyksiään ja perusteluitaan.
Kysyminen ja kohtaaminen ovat paras suojakeino
Arjessa vuorovaikutus on vanhemman ja aikuisen vastuulla, myös haastavien asioiden puheeksi ottaminen. Ei kannata olettaa, että teini tulee automaattisesti kertomaan, jos joku asia painaa mieltä.
Nuorta ei voi pakottaa puhumaan, mutta olemalla läsnä ja kysymällä myöhemmin uudelleen, voidaan lisätä nuoren mahdollisuuksia tulla juttelemaan. Nuori kyllä muistaa, miten hänet arjessa kohdataan.
Sekasin Kollektiivin vaikuttamisbotissa on kysytty anonyymisti 12–29-vuotiailta nuorilta (N=148) kesällä 2025, miten he kokevat tulleensa kohdatuiksi vanhempien ja muiden aikuisten toimesta. Moni vastaajista epäröi kertoa todellisista tunteistaan vanhemmalleen:
”Se että ne kertoo eteenpäin eikä ymmärrä”
”Mua pelottaa että ne ei ota mua tosissaan”
”En uskalla kertoa koska pelkään, että he suuttuvat”
Joskus voi tuntua, että nuoreen on haastava saada kontaktia, eikä nuori vastaa, vaikka häneltä kysyttäisiin kuulumisia. Keskusteleva, lämmin ja avoin vuorovaikutus voi kuitenkin mahdollistaa sen, että nuori uskaltaa ottaa ajatuksensa puheeksi.
Sisimmissään nuoret haluavat, että heidän elämästään ollaan kiinnostuneita ja aikuinen olisi valmis ottamaan rauhallisesti vastaan mahdolliset huonotkin kuulumiset. Nuoruusiässä heikkenee kyky tunnistaa, sanoittaa ja säädellä tunteita. Näitä taitoja on tärkeä vahvistaa yhdessä.
Tukeakseen nuoren ja aikuisen välistä kommunikaatiota ja edistääkseen nuoren osallisuutta voi muistisääntönä pitää “kuuden koon” listaa. Aito kohtaaminen ja yhteenkuuluvuuden kokemus voivat kannatella nuorta silloinkin, kun on vaikeaa.
”Kuuden koon” muistilista:
- kiinnostu
- kysy
- kuuntele
- kannusta
- kehu
- kunnioita
Epävarmassa maailmantilanteessa lapsen ja nuoren on erityisen tärkeää tuntea olevansa osa yhteiskuntaa ja saada näkemyksensä sekä kokemuksensa kuulluksi. Jokainen aikuinen voi vaikuttaa vahvistavasti lapsen ja nuoren mielenterveyteen, joka päivä. Kohdata sekä auttaa kasvamaan ja kehittymään.
Lähteet ja lue lisää:
Nuori mieli – mielenterveysosaamista lasten ja nuorten kohtaamiseen. MIELI Suomen Mielenterveys ry, 2024. Alocon-yhtymä Oy, Tuusula.
Patton G, Sawyer S, Santelli J. Ross D, Afifi R, Allen N, ym. (2016). Our future: a Lancet commission on adolescent health and wellbeing. The Lancet, 387, 10036, 2423–2478.
Ota yhteyttä
Janette Vesterinen
Asiantuntija, Lapset ja perheet, Perheiden ja vanhemmuuden tuki ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen
+358 40 489 0826
etunimi.sukunimi@mieli.fi
