Nuoruusikä

Videot nuoren vanhemmille

Videosarjassa käsitellään murrosikään ja nuoruuteen liittyviä vaiheita vanhemmuuden näkökulmasta. Miten vanhempana tukea ja olla läsnä, pysytellä riittävän lähellä ja nuoren mielestä sopivan etäällä? Arjen vinkkejä jakavat nuorten vanhemmat ja asiantuntija.

Miksi nuoruus on tärkeä kehitysvaihe?

Miten vanhempi voi tukea nuoren mielenterveyttä?

Miten suhtautua myönteisesti murrosikään?

Millaista tukea nuoret kaipaavat vanhemmilta?

Miten pidetään huolta vanhemman omasta jaksamisesta?

Miten vanhempi luo ja ylläpitää yhteyttä nuoreen?

Miten puhua raha-asioista ja talousvaikeuksista nuoren kanssa?

Miten tukea ympäristöahdistusta tuntevaa nuorta?

Millainen vapaa-aika tukee nuoren mieltä?

Miten viestittää nuorelle toivoa?

Miten hellittää suorituspaineista?

Anna palautetta videoista. Vastaa kyselyyn (avaa uuden välilehden).

Tärkeitä kehitystehtäviä

Varsinkin murrosiän alussa sekä nuoren kehossa että mielessä tapahtuu monia muutoksia, jotka vaativat totuttelua. Seksuaalisuus herää, samoin kysymys siitä, kuka minä olen. Nuori rakentaa identiteettiään muun muassa kokeilemalla eri pukeutumis- tai kampaustyylejä, muodostamalla omia mielipiteitä ja löytämällä omia arvoja. Nuorella on tarve löytää jotakin omaa. Useimmiten jotakin muuta kuin mitä vanhempien mallit edustavat. Keskeinen nuoruusiän kehitystehtävä on suuntautua kavereihin ja irtaantua omista vanhemmista.

Tunteiden myllerrystä

Terveesti kehittyvä nuori on kypsymätön, itsekeskeinen ja myös epävarma. Hetkelliset ahdistuksen tunteet sekä mielialojen vaihteleminen laidasta laitaan kuuluvat tähän vaiheeseen. Nuoren on usein vaikeaa tunnistaa, sanoittaa ja säädellä tunteitaan. Tämän vuoksi väärinymmärrykset vuorovaikutustilanteissa ovat tavallisia. Kaikenlaiset tunteet koetaan nuoruudessa voimakkaasti: sekä ihastumiset ja ilot että pettymykset ja surut.

Aivoissa tapahtuu paljon kehitystä

Murrosiässä ja vielä vuosia sen jälkeenkin nuoren aivot kehittyvät voimakkaasti. Murrosikäisen aivot ovat joustavat. Kaikkivoipaisuus kuuluu nuoruuteen. Aivoissa syntyy valtavasti uusia aivosoluja. Tämän ansiosta nuoruus on aikaa, jolloin opitaan paljon uusia asioita tai löydetään uusia kiinnostuksenkohteita. Nuorten aivojen mielihyväkeskus reagoi jännitykseen ja palkintoihin voimakkaammin ja kontrollialueet reagoivat puolestaan heikommin kuin lapsilla ja aikuisilla. Nuoret saattavat ottaa riskejä ja toimia hetken mielijohteesta ilman harkintaa. Nuorille on tyypillistä elää hetkessä ja hakea mielihyvää tässä ja nyt.

Vanhemmuus muuttuu

Myös nuoren vanhempi kokee myllerrystä, koska rooli vanhempana muuttuu. Nuori saattaa sanoa: ”En puhu sinulle” tai ”Mene pois”. Kun nuori ottaa etäisyyttä, vanhempi saattaa tuntea itsensä tarpeettomaksi. Niin se ei toki ole. Nuoren räiskähteleviä tunteita tai omiin oloihin vetäytymistä voi olla vaikea ottaa vastaan. Tästä huolimatta läsnäolevaa ja välittävää vanhempaa tarvitaan edelleen. Nuori tarvitsee turvallisia rajoja. Ohjenuorana voi toimia ajatus ”En aina anna sinulle mitä haluaisit, vaan mitä tarvitset”.

Vanhempaa tarvitaan

Vanhemman kuuluu olla saatavilla ja kiinnostunut nuoren elämästä: kenen kanssa nuori liikkuu, mistä hän on kiinnostunut, mitkä asiat painavat kenties nuoren mieltä tai mistä nuori unelmoi. Vanhemman kannattaa vaalia erityisesti niitä hetkiä, kun nuori lähestyy häntä. Valmiit neuvot eivät useinkaan toimi, vaan vanhemman on tärkeä kuunnella nuorta ja auttaa nuorta löytämään ratkaisuja itse. Se tukee nuoren pärjäämistä. Tämä vaihe tarjoaa mahdollisuuksia antoisille keskusteluille. Nuorelle on erityisen tärkeää tulla myönteisesti nähdyksi. Kehut, kiitokset ja kannustus tukevat nuoren itsetuntoa ja mielenterveyttä arjen tilanteissa. Nuoren on tärkeä kuulla usein olevansa ihana ja vanhemmalle rakas. Nuoruus on monin tavoin antoisa elämänvaihe niin nuorelle itselleen kuin vanhemmallekin.