Luodaanko eduskuntavaaleissa hyvän mielen kuntia?
Kirjoittaja
Vuoden 2023 alussa tapahtui suuri mullistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Vuodesta 2006 lähtien eri nimillä ja graafisilla ilmeillä käynnissä ollut sote-uudistus saatiin viimein maaliin. Samalla maaliviiva siirtyi, ja uudistuksen seuraava etappi on tulevissa eduskuntavaaleissa.
Marinin hallitus valmisteli uudistuksen hallinnolliset rajat ja juridiset reunaehdot, mutta käytännön toimeenpanon jatkaminen on myös tulevan hallituksen työlistalla. Tulevassa hallitusohjelmassa päätetään, onko tulevaisuuden kunta hyvän mielen kunta.
Kunnilla tärkeä tehtävä mielenterveyden edistäjinä
Mielenterveyden ongelmat ovat hiljainen kansantauti. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Läheisten kautta mielenterveysongelmat koskevat vielä suurempaa ihmisjoukkoa. Kun yksi sairastuu, monen elämä muuttuu.
Sote-uudistusta toimeenpantaessa on tärkeää, että mielenterveyden vastuu ei rajaudu vain hyvinvointialueille ja mielenterveyspalveluihin. Kunnilla on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä tehtävä hyvinvoinnin edistäjinä.
Lainsäädännön silmissä kunnan rooli on selkeä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä linjaa, että kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Käytännön tasolla tilanne ei kuitenkaan ole aina näin yksioikoinen.
Tilanteeseen vastaamiseksi on olemassa kolme vaihtoehtoa: mielenterveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja korjaava toiminta. Näistä kaksi ensin mainittua ovat kiistatta kustannustehokkaimmat.
Tärkeää rohkaista kuntia
Kuntaliitto selvitti vuoden 2022 loppupuolella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resursseja kunnissa. Tulosten mukaan vain 75 prosentissa kunnista oli erikseen nimetty viran- tai toimenhaltija, joka koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Lopuissa kunnista vastuutaho oli nimeämättä, tai tehtävää hoidettiin muun toimen ohessa.
Myös resurssit ovat niukat. Puolessa kunnista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointiin oli käytössä alle yksi henkilötyövuosi, ja yli kaksi henkilötyövuotta oli käytössä vain kymmenessä prosentissa kunnista.
Tilanne on alkuvaiheen jälkeen todennäköisesti parantunut, mutta silti tekemistä riittää. Seuraavassa hallitusohjelmassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarvitsee tukea ja tuuppausta oikeaan suuntaan. Kuntia tulee rohkaista suunnitelmalliseen mielenterveyttä vahvistavaan päätöksentekoon. Mielenterveyttä edistävien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista kuntiin tulee vahvistaa osana mielenterveysstrategian toimeenpanoa.
Hyvän mielen kunta -hanke on kuntien tukena
Mielenterveyttä edistävien käytäntöjen levittämisessä MIELI ry:llä ja muilla järjestöillä on keskeinen rooli. Kuntien oma kehittämistyö voi olla tehokas apu omassa kunnassa, mutta oppi ei usein leviä kunnan rajojen ulkopuolelle. Järjestöjen etu on se, että toimintamallit saadaan nopeasti laajemman joukon käyttöön.
MIELI ry:llä on yhdessä 28 kunnan ja kolmen hyvinvointialueen kanssa Hyvän mielen kunta -hanke. Hankkeessa MIELI ry kehittää yhdessä kuntien kanssa välineitä, jotka auttavat kuntia vahvistamaan mielenterveyden edistämistä ja mielenterveysjohtamista. Käytännön työkaluja ovat hyvän mielen kunta –tarkistuslista, käyttöönoton polku ja käytännön työkalupakki toimivaan mielenterveystyöhön.
Meidän pitää kehittää yhdessä uusia keinoja mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Uuden luomiseen hanketyö on hyvä ja toimiva keino. Siksi tulevassa hallitusohjelmassa tulee löytyä riittävä rahoitus ja rakenteet hanketyölle.
Mielenterveyden häiriöiden hoito on lisääntynyt viimevuosina. Erikoissairaanhoidon käyntimäärät ovat lisääntyneet vuosittain, ja voimakkainta kasvu on ollut nuorisopsykiatriassa. Lisäyksestä huolimatta takamatka kasvaa. Tilanteeseen vastaamiseksi on olemassa kolme vaihtoehtoa: mielenterveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja korjaava toiminta. Näistä kaksi ensin mainittua ovat kiistatta kustannustehokkaimmat.
Mediassa hanketyö on usein esillä negatiivisessa valossa. Puhutaan väsymisestä jatkuvaan kehittämiseen ja turhaan hankehumppaan. Kansantaloudellamme ei kuitenkaan ole varaa panostaa vain kalliisiin korjaaviin toimiin. Meidän pitää kehittää yhdessä uusia keinoja mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Uuden luomiseen hanketyö on hyvä ja toimiva keino. Siksi tulevassa hallitusohjelmassa tulee löytyä riittävä rahoitus ja rakenteet hanketyölle.
