Pienetkin arjen hyvät teot vahvistavat toivoa
Toivo on ihmisillä synnynnäinen ominaisuus. Toivo rakentuu varhaislapsuuden turvallisessa vuorovaikutuksessa ja se kehittyy persoonan ja elämänkokemusten myötä. Toivo vie eteenpäin, saa tavoittelemaan ja uskomaan tulevaan. Toivoon liittyy myös epävarmuuden tunne sekä toiveikkuus silloinkin, kun asioihin ei voi itse vaikuttaa.
Toivo on merkittävä terveyttä ja hyvinvointia edistävä tekijä. Toiveikas ihminen näkee tulevaisuuttaan eteenpäin, kokee mielekkääksi hoitaa itseään ja uskoo muutokseen, kun taas epätoivoisessa mielentilassa korostuu näköalattomuus ja epäusko asioiden ratkeamiselle ja sitä kautta haluttomuus huolehtia itsestä ja pyrkimys muutokseen.
Ihminen kestää vaikeitakin olosuhteita, jos hänellä on toivoa paremmasta. Mutta jos toivo hiipuu, ajatuksiin hiipii epätoivo ja lamaannus ja toivottomuus ruokkii ajatusta luovuttamisesta. Lopulta toivottomuutta voi olla niin vaikea kestää, että ihminen on valmis epätoivoisiin tekoihin, kuten itsemurhaan. Vaikeuksien keskellä on kuitenkin hyvä muistaa, että ajatukset, tunteet ja elämäntilanteet ovat jatkuvassa muutoksessa, eikä mikään näistä jää pysyväksi olotilaksi. Henkinen kipu tulee mutta se menee myös pois. Vaikeuksien keskellä toivo on hyvä pitää mahdollisimman avoimena, koska usein elämä yllättää ja tuo eteen asioita, joita emme ole osanneet edes toivoa.
Mistä sitten luoda toivoa vaikeuksien keskellä? Pienetkin arjen hyvät teot itselle ja muille ihmisille voivat auttaa ylös toivottomuudesta. Päivittäin voi myös kirjata ylös pari asiaa, mitkä elämässä ovat hyvin. Pikkuhiljaa ympärillä alkaa nähdä yhä enemmän asioita, mitkä helpottavat pahaa oloa, luovat toivoa ja uskoa tulevaan.
Toiveikkuuteen voi vaikuttaa ja sitä voi ylläpitää. Yksi keskeinen voimavara on suhde toisiin ihmisiin. Liitymme muihin ihmisiin puheen kautta, ja siksi sanonta ”puhuminen auttaa” on totta. Puhuessa ongelmiin saa erilaisia näkökulmia ja turvallisia ratkaisuja ja muut ihmiset voivat kannatella vaikeiden tilanteiden yli silloin kun omat voimavarat ovat vähissä. Siksi ihmissuhteita on hyvä tietoisesti ylläpitää silloinkin, kun tuntuu, että tekisi mieli vetäytyä omaan rauhaan. Jos lähellä ei ole ketään kenen puoleen kääntyä, on olemassa kriisipuhelimia, chatteja ja kriisityöntekijöitä, joiden kanssa käsitellä mieltä painavia asioita.
Vaikeina aikoina on tärkeää vahvistaa toivoa. Joskus katseen jaksaa suunnata vain seuraavaan päivään ja silloin sekin riittää. Hetki hetkeltä katse kantaa pidemmälle, ensi viikkoon tai kevääseen. Vähitellen henkinen kipu helpottaa, voimat palautuvat, uusia mahdollisuuksia tulee eteen. Tulevaisuus ei välttämättä ole sellainen kuin ajattelimme ja toivoimme, mutta se on täynnä mahdollisuuksia eikä koskaan voi tietää, mitä hyvää nurkan takana on odottamassa.
MIELI ry:n Kriisipuhelin on auki vuoden jokainen päivä 24 h numerossa 09 2525 0111 ja nuorille suunnattu Sekasin-chat on auki joka päivä sekasin247.fi/. Kriisikeskuksista ympäri Suomen saa keskusteluapua maksutta ja ilman lähetettä.