Radikalisoitumiseen voidaan puuttua yhteisöjä auttamalla
Kirjoittaja
Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jonka seurauksena ihminen omaksuu ekstremistisen aatemaailman ja väkivaltaisen toimintamallin. Tällöin hän alkaa ihannoida väkivaltaa ja hyväksyy sen käytön ideologisten tavoitteiden edistämiseksi. Äärioikeistolaisuus, vasemmistoanarkismi ja uskonnolla perusteltu ekstremismi ovat esimerkkejä väkivaltaisen ääriajattelun taustaideologioista.
Ekstremistiset ryhmät tekevät aktiivista jäsenten värväystä. Keinoina ne käyttävät esimerkiksi manipulointia, salaliittoteorioita ja tarinoita, joilla perustellaan väkivallan käyttöä. Ryhmät tarjoavat yksinkertaisia selityksiä monimutkaisiin ongelmiin, mikä houkuttelee ihmisiä tutustumaan niiden kertomuksiin. Toimintaan osallistumalla voi kokea olevansa osa jotain itseään suurempaa ja toimivansa tärkeän aatteen puolesta.
On vaikea ennustaa, kuka on altis radikalisoitumiselle ja kuka ei. Äärimmäisestä ajattelumaailmasta viehättymiseen ei voida osoittaa yhtä selkeää syytä, vaan taustalla vaikuttaa monia ympäristöön ja yksilölliseen tilanteeseen liittyviä tekijöitä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi kokemus itseen tai omaan ryhmään kohdistuvasta uhkasta tai suhteet jo radikalisoituneisiin henkilöihin voivat vaikuttaa radikalisoitumisen taustalla. Radikalisoituminen on kuitenkin aina tilannesidonnaista, eikä yhtä selkeää polkua ole tunnistettavissa.
Miten yhteisön resilienssi ehkäisee radikalisoitumista?
Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisemisessä on tärkeää suunnata huomio yhteisöihin, sillä niiden reaktiot voivat joko jarruttaa tai kiihdyttää radikalisoitumisprosessia. Vahvistamalla yhteisöjen resilienssiä voidaan tukea niiden kykyä ennaltaehkäistä radikalisoitumista.
Resilienssillä tarkoitetaan yhteisön kykyä torjua negatiivisten tapahtumien tai stressitekijöiden luomaa väkivaltaisen radikalisoitumisen uhkaa sekä toipua kriiseistä ja katastrofeista. Esimerkiksi voimakkaat mielipiteet voivat synnyttää yhteisöissä epämiellyttäviä tilanteita. Niistä keskusteleminen voi olla hankalaa, sillä ne herättävät tunnepitoisia reaktioita. Vaikeista asioista puhuminen on kuitenkin tärkeää radikalisoitumisen ennaltaehkäisemisessä.
Jyrkistä mielipiteistä keskusteleminen on tärkeää radikalisoitumisen ennaltaehkäisemisessä.
Se, miten näkemyserot ja konfliktit ratkaistaan, vaikuttaa paljon yhteisöllisyyden kokemukseen. Jos ristiriidat jätetään käsittelemättä, voi seurata ajatusten kätkemistä ja hakeutumista toisaalle samanmielisten ryhmään. Avoin vuorovaikutus, ongelmanratkaisutaidot, yhteisöllisten tilojen luominen ja kyky kohdata haastavat tilanteet vahvistavat yhteisöjen selviytymiskykyä.
RE-MAP-hanke mentoroi ja vahvistaa yhteisöjen voimavaroja
MIELI ry:n RE-MAP-hankkeessa etsitään vaikuttavia keinoja yhteisöjen vahvistamiseen ja jäsenten välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Yhteisöt kohtaavat monenlaisia haasteita, ja voimavarojen kartoittaminen sekä resilienssin vahvistaminen auttavat selviämään niistä. Hankkeessa mukana olevat yhteisöt ovat itse kokeneet mielenterveystaitojen kehittämisen erityisen tärkeäksi taidoksi. Yhteisöjen haasteisiin voidaan vastata esimerkiksi vahvistamalla voimavaroja, kehittämällä keinoja puheeksi ottamiseen ja lisäämällä tietoa mielenterveystaitojen tukemisesta.
Yhteisöt ovat kokeneet mielenterveystaitojen kehittämisen erityisen tärkeäksi.
Hanke täydentää muuta radikalisoitumista torjuvaa ja ennaltaehkäisevää työtä kehittämällä konkreettisia välineitä yhteisöjen käyttöön. Kehitystyössä on mukana yhteisöjen avainhenkilöitä, jotka ymmärtävät ryhmänsä sosiaalisen ympäristön ja tilanteen. Mentorointikoulutuksen kautta yhteisöjen luotetut jäsenet saavat tietoa ja tukea avoimen vuorovaikutuksen käynnistämiseen sekä osaamisen siirtämiseen omalle yhteisölleen. Yhteisömentorien suhde jäsenistöön antaa heille hyvät mahdollisuudet tukea näitä elämäntaitojen vahvistamisessa.
Lähteet
Attias, M. 2020. Vastakkainasettelut ja konfliktit koulussa. Teoksessa Resilienssiä rakentamassa –demokratiakasvatuksen tueksi. Opetushallitus, 19–30.
Benjamin, S. & Vallinkoski, K. 2021. Huolena radikalisoituminen? Opas nuorten kanssa työskenteleville. Helsinki: Fokus ry.
Halilovic Pastuovic, M. Wylie, G. Göldner-Ebenthal, K. Hülzer, J-M. Dudouet, V. 2021. Preventing and Addressing Violent Extremism: A Conceptual Framework. Trinity College Dublin and Berghof Foundation, Berlin.
Hardy, K. 2015. Resilience in UK counter-terrorism. Theoretical Criminology, 19(1), 77-94.
Sisäministeriö 2020. Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma 2019–2023.
THL 2023. Radikalisoituminen ja ekstremismi. Viitattu 27.5.2024.
Weine, S., Henderson, S., Shanfield, S., Legha, R., & Post, J. 2013. Building Community Resilience to Counter Violent Extremism. Democracy and Security, 9(4), 327–333.
Ota yhteyttä
Suvi Purhonen
Hankepäällikkö, Kriisitoiminnot
Radikalisoitumisen ennaltaehkäisy, resilienssi ja mielenterveys RE-MAP-hanke
+358 40 121 6780
etunimi.sukunimi@mieli.fi
