Ramadan on paljon muutakin kuin paastoamista
Ramadan on islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi, joka on myös islamin uskonnon mukaan paastokuukausi. Ramadan-kuun paasto on yksi islamin uskonnon viidestä peruspilarista. Myös Suomessa kymmenet tuhannet muslimit viettävät ramadania. Osa heistä paastoaa ja osa ei. Osa paastoaa Suomen auringon mukaan, osa Mekan, osa Turkin auringon mukaan. Paastoaminen tapahtuu aamun sarastuksesta auringonlaskuun.
Islamin uskonnon mukaan paastovelvollisuus koskee fyysisesti ja psyykkisesti terveitä aikuisia muslimeja. Lasten, raskaana olevien tai vasta synnyttäneiden ja imettävien naisten, sairastuneiden, mielenterveyden ongelmista kärsivien, lääkitystä käyttävien, matkalla olevien tai heidän, joiden arjen pyörittämiseen ja/tai työntekoon paastoaminen vaikuttaa kielteisesti, ei tarvitse noudattaa paastoa. Jos olosuhteet muuttuvat, he paastoavat sitten kun voivat.
Ramadanin aikana keskitytään henkiseen kasvuun
Ramadan-kuukausi ja paastoaminen tarkoittavat muslimeille kuitenkin enemmän kuin pidättäytymistä ruoasta ja juomasta valoisana aikana. Ramadanina pyritään välttämään kaikkia paheita. Ramadan on henkinen kuukausi, jolloin keskitytään myös omaan henkiseen kasvuun ja holistiseen hyvinvointiin. Se on aika olla kiitollinen, kärsivällinen, armollinen ja myötätuntoinen.
Ramadan huipentuu yhteiseen Id-juhlaan
Vietin lapsuuteni Turkissa. Ramadan-kuukauden muistot ovat minulle onnellisia muistoja. Meidän kotona ainoastaan isäni paastosi. Iftar-ateriaa syötiin kuitenkin aina yhdessä perheenjäsenten kanssa, ja usein meillä oli myös vieraita. Iftar-aterioita valmisteltiin mukavassa yhteishengessä ja ruokapöydässä vietettiin aikaa normaalia pidempään. Telkkarista tuli ramadan-viihdettä, joskus teatteria joskus musiikkia. Joskus käytiin iftar-aterian jälkeen vielä ilta-ajelulla. Moskeijan minareetteja oli valaistu kauniisti, ja ramadanin iltatorit olivat täynnä kirjamyymälöitä, joista erityisesti pidin. Torilla maisteltiin maukkaita ramadan-herkkuja.
Kun ramadan päättyy, vietetään kolme päivää kestävää Id al-Fitr -juhlaa, jota kutsutaan turkiksi myös sokerijuhlaksi. Ennen kaikkea sokerijuhla tarkoittaa minulle yhdessäoloa ja yhteisöllisyyttä. Juhlapäivinä pukeuduttiin uusiin vaatteisiin, vierailtiin ystävien luona, soitettiin kaukana asuville tuttaville (tuolloin oli kaukopuhelut vielä maksullisia), lapset saivat lahjoja ja paljon herkkuja, käytiin sukulaisten haudoilla…
Poikkeusolot vaikuttavat myös ramadanin viettoon
Mietin ramadania korona-aikana Suomessa viettäviä. Tänä vuonna ramadania vietetään 13.4.−12.5. välisenä aikana, ja Id al-Fitrin ensimmäinen päivä on 13.5. Koronarajoitusten aikana ramadan ei ole sama. Siitä tulee puuttumaan yhteiset iftar-ateriat sekä monet vierailut. Id al-Fitrin aikaan myös isommat juhlat jäävät tänä vuonna järjestämättä ja joiltain kotimaan matkat tekemättä. Onneksi yhteisöllisyys ei ole näistä kiinni, eivätkä kaukopuhelut ole enää kalliita. Ramadania voi viettää oman perheen kesken ja läheisille voi helposti soittaa ja kysyä kuulumisia.
Korona-aika on vaikuttanut jokaisen meidän jaksamiseen tavalla tai toisella, ja ramadan on monelle hyvä aika kerätä voimavaroja. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.
Jos tarvitset keskusteluapua
- Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, ukrainankielinen linja 09 2525 0114.venäjänkielinen linja 09 2525 0115 ja englanninkielinen linja 09 2525 0116 auki päivystysaikoina. Katso kielilinjojen päivystysajat.
- Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. sekasin.fi (uusi välilehti).
- Aikuisille suunnattu MIELI Kriisichat auki ma–ke klo 15–19 ja to klo 15–21. tukinet.net (uusi välilehti)
- Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. mieli.fi/ajanvaraus
Sivua muokattu 7.11.2022