Kriisit kuuluvat elämään
Kun on tapahtunut jotain uutta ja vaikeasti käsiteltävää, esimerkiksi raskas menetys tai muunlainen elämänmuutos, kriisissä oleva kokee avuttomuuden tunnetta ja hätää.
Kriisiä läpikäyvä saattaa kokea monenlaisia oireita ja tuntemuksia, kuten ahdistusta, masentuneisuutta, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja fyysisiä kipuja. Perusturvallisuuden tunne heikkenee ja tuntuu, että elämästä katoaa ote.
”Kriisi ei ole sairautta, josta tulee parantua, vaan elämää, joka on elettävä.”
Outi Ruishalme ja Liisa Saaristo: Elämä satuttaa, kriisit ja niistä selviytyminen (2007)
Kriisi voi olla seurausta hyvin monenlaisista elämänvaiheista ja tapahtumista
Kriisin taustalla voi olla äkillinen muutos tai järkyttävä tapahtuma. Kriisi voi olla myös seurausta useista samanaikaisista kuormittavista asioista. Myös luonnollinen ja ennakoitavissa oleva elämäntapahtuma voi aiheuttaa kriisin.
Kriisien moninaisuutta voidaan hahmottaa jaottelemalla ne kehitys- ja elämäntilannekriiseihin sekä traumaattisiin kriiseihin:
Kehitys- ja elämäntilannekriisit
Kehityskriisit ja elämäntilannekriisit liittyvät normaaliin elämänkulkuun ihmisen siirtyessä elämänvaiheesta toiseen esimerkiksi siirtyessä eläkkeelle tiiviin työuran jälkeen. Myös positiivinen tapahtuma, kuten toivotun lapsen syntymä voi aiheuttaa kriisin.
Traumaattiset kriisit
Traumaattisen kriisin synnyttää usein epätavallisen voimakas ja epänormaali tapahtuma, johon liittyy suuri tunnejärkytys ja jota omat voimat eivät riitä kohtaamaan. Tällaisia ovat esimerkiksi läheisen äkillinen kuolema tai oma vakava sairastuminen.
Elämä jatkuu kriisin jälkeen
Ihmisten kyky sietää vaikeita elämäntilanteita tai muuten erilaisia elämäntilanteita on hyvin erilainen. Toinen voi selvitä hyvinkin vähällä oirehtimisella, toinen tarvitsee enemmän apua ja aikaa toipuakseen. Kriisit voivat myös tuoda mieleen aiempia vaikeita elämäntilanteita. Tällöin tilanne voi tuntua erityisen raskaalta. Toisaalta kriisi voi mahdollistaa asioiden uudelleenarvioimisen ja henkisen vahvistumisen.
Kriisit järkyttävät elämän perusturvallisuutta ja jatkuvuuden tunnetta. Toipuminen on yksilöllistä ja sen tueksi kannattaa hakea tukea lähipiiristä tai myös ammattilaisilta. Kriisin keskellä voi myös yrittää miettiä, miten on aiemmin toiminut vaikeita elämäntilanteita ja kriisejä kohdatessa ja mikä niissä tilanteissa on auttanut eteenpäin.
Jos tarvitset keskusteluapua
- Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, ukrainankielinen linja 09 2525 0114.venäjänkielinen linja 09 2525 0115 ja englanninkielinen linja 09 2525 0116 auki päivystysaikoina. Katso kielilinjojen päivystysajat.
- Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. sekasin.fi (uusi välilehti).
- Aikuisille suunnattu MIELI Kriisichat auki ma–ke klo 15–19 ja to klo 15–21. tukinet.net (uusi välilehti)
- Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. mieli.fi/ajanvaraus