Rutiinit auttavat toipuessa järkyttävästä tapahtumasta
Ennakoimattoman ja poikkeuksellisen tapahtuman jälkeen eteenpäin auttavat arjen rutiinit, omien tunteiden ja kokemuksen jakaminen sekä avun hakeminen.
Ennakoimaton ja poikkeuksellinen tapahtuma, kuten suuronnettomuus, väkivallanteko tai terrori-isku, ravistelee turvallisuuden tunnetta. Kansallinen tai kansainvälinen kriisitilanne voi järkyttää sen osallisiksi joutuneita ja heidän läheisiään.
Suuronnettomuuden vaikutukset voivat yltää myös ihmisiin, jotka olisivat voineet olla paikalla sen tapahtuessa. Tapaus voi koskettaa ja ahdistaa myös ilman, että siihen olisi ollut suoraan osallisena. Onnettomuus voi palauttaa mieleen aikaisempia järkyttäviä kokemuksia.
Anna tunteiden tulla
Järkyttävän tapahtuman yhteydessä on luonnollista ja tervettä kokea voimakkaita tunteita ja erilaisia epäluonnolliseltakin tuntuvia reaktioita. Surun ja vihankin tunteet ovat luonnollisia. Psyykkistä jännittyneisyyttä sekä masennus- ja ahdistusoireilua voi esiintyä, jos mieli on entuudestaan hauras.
Järkyttäneen tapahtuman jälkivaikutukset saattavat kestää pitkäänkin. On tyypillistä, että tapahtuma ja sen yksityiskohdat palaavat jatkuvasti mieleen. Jälkireaktioina voi ilmetä myös unettomuutta, voimakasta väsymystä, muistihäiriötä ja keskittymisvaikeuksia.
Puhuminen ja rutiinit auttavat eteenpäin
Kannattaa miettiä, mikä auttaa tapahtuneen käsittelyssä. On tärkeää puhua tapahtuman aiheuttamista tunteista ja ajatuksista läheisten kanssa. Vertaistuesta voi myös olla apua.
Muita tunteiden käsittelyn keinoja voivat olla esimerkiksi piirtäminen, maalaaminen, kirjoittaminen, luonnossa liikkuminen, urheilu tai vaikka musiikin soittaminen.
Arjen rutiinit lisäävät turvallisuuden tunnetta. Tämän vuoksi arkeen, kuten työhön, kouluun ja harrastuksiin, on hyvä palata mahdollisimman nopeasti. Turvallisuutta järkyttävässä tilanteessa on tärkeää muistaa syödä ja nukkua säännöllisesti sekä välttää päihteiden käyttöä. Itselle ja selviytymiselle kannattaa antaa aikaa.
Lapsille tapahtuneesta onnettomuudesta kannattaa kertoa todenmukaisesti, lapsen ikä huomioiden. Asiaan liittyviä pelkoja voi käydä yhdessä läpi myös piirtämällä tai leikin avulla. Lasten kohdalla arkirutiinien ylläpitäminen on erityisen tärkeää.
Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä
Tapahtumaan liittyvät reaktiot vähenevät vähitellen ja menevät ohi usein itsestään. Jos niin ei tapahdu eikä paluu normaaliin elämään suju, kannattaa etsiä ammattiapua. Eristäytyminen ihmissuhteista, fyysiset oireet, joihin ei löydy syitä, ja päihteiden käytön lisääntyminen ovat merkkejä lisäavun tarpeesta.
Jos tarvitset keskusteluapua
- Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, ukrainankielinen linja 09 2525 0114.venäjänkielinen linja 09 2525 0115 ja englanninkielinen linja 09 2525 0116 auki päivystysaikoina. Katso kielilinjojen päivystysajat.
- Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. sekasin.fi (uusi välilehti).
- Aikuisille suunnattu MIELI Kriisichat auki ma–ke klo 15–19 ja to klo 15–21. tukinet.net (uusi välilehti)
- Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. mieli.fi/kriisikeskusverkosto