SMS:n kannanotto perusopetuksen tuntijaon uudistuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Uutiset

Mielenterveyttä edistävä voimavaralähtöinen ajattelu ja toimintaperiaatteet perusopetuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon perustaksi

Kannanottopyyntönne 21.10.2011: kuulemistilaisuus 3.11.2011

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO UUDISTUU

Mielenterveysseuran pitkäkestoinen yhteistyö koulujen kanssa osoittaa, että koulu ympäristönä on merkittävä lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Mielenterveyden voimavaralähtöinen oppiminen ja opettaminen sekä hyvinvointia tukeva moniammatillinen yhteistyö koulussa sekä lähiympäristön toimijoiden kanssa rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnan hyvinvoinnin perustaa:

-  Perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijakoesityksen perustana lapsen ja nuoren hyvinvointi ja mielenterveys, joka antaa mahdollisuuden viedä rakenteisiin mielenterveyttä edistävä voimavaralähtöinen ajattelu ja sen toteutuminen perusopetuksessa 2020-luvulle tultaessa.

-  Esikoulun, perusopetuksen luokat 1-6 ja perusopetuksen luokat 7-9 tulee antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle ikätason mukaisesti mielenterveyttä edistävää tietotaitoa oman elämän rakentamiseen. Tällaisen osaamisen vahvistaminen tulee kulkea systemaattisesti kaikille yhteisenä opetuksena 6-16 -vuotiaille. Meillä on jo kaikille yhteinen terveystieto-oppiaine 7-9 luokilla, joka tulee säilyttää. Lisäksi 1-6 luokille on tärkeää löytää oppiaine, jonka sisällä on tila, aika ja paikka työskennellä lapsen kanssa itsetuntoa, tunne- ja sosiaalisia taitoja vahvistaen.

-  Perusopetuksen tuntijakoon on tärkeää lisätä koko perusopetuksen ajaksi ryhmäytymistä ja ryhmän rakentamista tukeva luokanopettajan ja luokanohjaajan tunti sekä kirjata yleisiin tavoitteisiin tälle ryhmätoiminnalle nuoren hyvinvointia tukevat tavoitteet ja sisällöt.

-  Esityksessä on nostettu esille oppiaineiden välisen yhteistyön vahvistaminen, yhteiskunnallinen kasvatus, arvokasvatus sekä taito- ja taideaineiden vahvistaminen. Perusopetuksen yleisiin valtakunnallisiin tavoitteisiin on tärkeää kirjata tavoitteet ja sisällöt näille kehittämisalueille sekä niiden toteutumisen arviointi. Edellä mainittujen teemojen vahvistaminen onnistuessaan tukee koulussa hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

-  Opetuksen nivelkohtiin tulee luoda rakenteet,  tavoitteet ja arviointi, jotka turvaavat nuoren siirtymisen seuraavalle opiskeluasteelle sekä siellä tarvittavan tuen nuorelle.

-  Perusopetuksen yleisiin tavoitteisiin on tärkeää kirjata tavoitteet, sisällöt sekä kriteerit arvioinnille, jotka kaikki yhdessä antavat perustan vahvistaa ja kehittää kodin, koulun sekä lähiympäristön muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja luoda yhdessä avointa ja ajassa olevaa hyvän mielen koulua.

Mielenterveys on tulevaisuuden suurin henkilökohtainen ja yhteisöllinen pääoma ja se pitää ottaa selvästi huomioon tuntijaossa, jossa edelleen kapea-alaisesti fyysinen terveys korostuu yli muiden ja mieltä tukevat asiat jäävät taka-alalle.

 

Kannanotto kokonaisuudessaan

 

Meillä on tutkittua tietoa ja kehitettyjä malleja, jotka antavat osaamista rakentaa perusopetukseemme lapsen ja nuoren hyvinvointia ja mielenterveyttä vahvistaa rakennetta. Mielenterveyden voimavaralähtöisten tietojen, taitojen ja osaamisen tukeminen, harjoitteleminen ja opettaminen osana kouluopetuksen ja ryhmän toimintaa esikoulusta perusopetuksen loppuun asti antavat lapsille ja nuorille tärkeitä elämäntaidollisia välineitä tulevaisuuteen.

 

Kouluyhteisöllä on merkittävä paikka vahvistaa lapsen ja nuoren hyvinvointia antamalla mahdollisuuden ryhmään kuulumiseen, kohdatuksi tulemiseen ja yhteisöllisyyteen. Ryhmäytyminen ja ryhmään kuuluminen sekä ikätovereiden tuki ovat nuorelle arvokkaita mielenterveyttä tukevia rakenteita. Samalla voidaan tasoittaa lasten ja nuorten välillä vallitsevia eroja yhteiskunnassa.

 

Henkistä hyvinvointia voidaan tukea vahvistamalla lapsen ja nuoren itsetuntemusta, lisäämällä kestävyyttä sietää arjen pettymyksiä ja vastoinkäymisiä sekä harjoittelemalla joustavuutta ristiriitojen ratkaisemisessa. Pettymyksiä voidaan oppia kohtaamaan ja käsittelemään, ja useimmiten niistä päästään yli oman työskentelyn ja ympäristön tuen avulla. Lapsia ja nuoria tulisikin vahvistaa omien tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen sekä omien selviytymistaitojen tiedostamiseen ja kehittämiseen. Tällaiset mielenterveyttä suojaavat tekijät edistävät henkistä hyvinvointia, antavat elämäntaidollista osaamista ja suojaavat jopa sairastumiselta.

 

Meillä on upea koulujärjestelmä, jonka mahdollisuuksia tavoittaa lähes koko ikäluokka noin 10 vuoden ajan on hyödynnettävä ja sen mahdollisuuksia on tärkeää ohjata lapsen ja nuoren hyvinvointia ja elämäntaitoja vahvistavaan suuntaan. Tuntijakotyöryhmä on osaltaan tekemässä merkittäviä päätöksiä tuleviin vuosiin.

 

Olemme tavanneet opettajia näiden yhteistyövuosien aikana. Mielenterveyden voimavara-lähtöisen ajattelun oivaltaminen ja konkreettisten opetusmallien saaminen on herättänyt osallistujissa pyynnön saada kaikille opettajille eri koulutusasteilla tietoa ja taitoa mielenterveyden edistämisestä: ”Kaikki kasvattajat tarvitsevat tätä osaamista.” Tämän viestin haluamme Mielenterveysseurana tässä kuulemisessa välittää päättäjille.

 

Tulokset osoittavat, että nuoren on mahdollista oppia mielenterveyden voimavaralähtöisiä tietoja ja taitoja. Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada kasvua tukevilta aikuiselta tukea ja kannustusta. Kaikkien kasvatustyötä tekevien aikuisten ammatillista osaamista ja taitoa lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemisesta tulee vahvistaa ja saattaa tällainen osaamisen vahvistaminen tutkintokoulutukseen.

 

Kehittämistyötä on tehty pitkäjänteisesti tämän opetussuunnitelmakauden ajan. Nyt voimme jo hyödyntää tuloksia ja tässä tuntijakouudistuksessa vahvistaa rakenteita, jotka tukevat lapsen ja nuoren hyvinvointia.

 

Mielenterveysseurassa kehitetty Mielen hyvinvointi -opetuskokonaisuus on luotu suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista ja sen hyödyntäminen edelleen opetuksen kehittämisessä on tärkeää.

 

Perusopetuksesta valmistuvan nuoren tulee suomalaisessa sivistysvaltiossa ja kansainvälisesti edistyksellisessä koulutusjärjestelmässä saada tietoa, taitoa ja osaamista mielenterveydestä voimavarana ja omaa elämää tukevana varantona. Tätä sisältöä ja osaamista voidaan edistää ja vahvistaa edellä esiteltyjen ehdotusten pohjalta.

 

Terveystiedon säilyttäminen yläkoululuokilla kolmena vuosiviikkotuntina, terveystiedon vahvistaminen alaluokilla kaikille yhteisenä aineena sekä luokanohjaajan tuntien lisääminen ehkäisevät terveyserojen ja polarisoitumisen syntymistä yhteiskunnassamme. Terveystieto oppiaineena sisältää terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja arvoja. Luovuus, tietojen ja taitojen kehittäminen sekä toiminnallisuus ovat tärkeä osa oppiaineen luonnetta.

 

Terveystieto on noussut lähes suositummaksi kirjoitettavaksi aineeksi lukiossa. Perusopetuksen yläkoulun kolme vuosiviikkotuntia on ehdon pohja lukio-opetukselle. Terveystieto-oppiaineen merkitystä lisää se, että se antaa hyvän perustan monelle ammattialalle jatko-opintoihin. Jatko-opinnoissa voidaan edetä nopeammin ja syventää tietoa ammattiin valmistaviksi opinnoiksi. Tämä nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista ja työelämään siirtymistä, mikä on hallituksen työllisyyspolitiikassa ajankohtainen asia. Lisäksi nuorelle on tärkeää kertyä riittävä tunne- ja sosiaalisten taitojen osaaminen perusopetuksen vuosina.

 

Terveystieto-oppiaineen kehittämistyöhön on resurssoitu taloudellisesti kuntatasolla, yliopistotasolla kuin myös opettajat ovat kehittäneet omaa osaamistaan täydentämällä tutkintoaan. Nämä kaikki resurssit ovat erittäin hyvä pohja rakentaa ja kehittää oppiainetta ja opettajakoulutusta edelleen. Yhteiskunnan, kunnan ja yksilön taloudellista resurssointia ei saa hävittää näin lyhyen ajan ajattelulla. Tämä olisi jopa yhteiskunnan talousvarojen vastuutonta ja huonoa suunnittelua ja käyttöä.

 

Taloudellisesti yhteiskunnassamme on tärkeää resurssoida jo olemassa olevien oppiaineiden kehittämiseen, eikä suunnata resurssia tulevassa tuntijakoesityksessä uusille oppiaineille.

 

Mielenterveysseura ry (SMS)

 

Asiantuntijajärjestö, kehitetty pitkäjänteisesti mielenterveyttä edistävää työtä Suomessa, lisäksi 2000-luvulla yhtenä painoalueena on ollut lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen sekä yhteistyö koulujen kanssa. Mielenterveysseuralla yhteistyö on tuottanut kehittämishankkeita yhteistyössä koulujen, opettajien, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa. Tuloksena on syntynyt terveystiedon opetuksen tavoitteista ja sisällöistä avattu mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuus, kattava opetusmateriaalipaketti sekä opettajakoulutusmalli. Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutuksen on vajaan kolmen vuoden aikana käynyt noin 750 terveystietoa opettavaa opettajaa lähes 400 koulusta. Lisäksi SMS on antanut osaamista hyvän mielen koulun rakenteiden vahvistamiseen ja kouluttanut noin 200 koulun moniammatillisia oppilashuoltotiimejä (noin 650 henkilöä).

 

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Marita Ruohonen                      Liisa Saaristo

toiminnanjohtaja                       kehittämisjohtaja

Takaisin