MIELI ry:n monikulttuurisuustyössä ollaan hyvässä alussa mutta vielä matkalla. Niin kauan kuin olemme valmiita kohtaamaan asenteemme, niitä ei tarvitse hävetä eikä arastella, sanoo MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Aalto-Matturi osallistui joku aika sitten tilaisuuteen, jossa osallistujia pyydettiin kertomaan, millaisia mielikuvia heille tulee sanasta maahanmuuttaja. Vaikka paikalla oli itsensä monikulttuurisiksi mieltäviä ihmisiä, useimpien ensimmäiset ajatukset olivat hunnutettu nainen tai arabimies. Mielikuvien maahanmuuttaja ei ollut länsimaisen näköinen saksalainen mies tai amerikkalainen nainen.
Tällaisia lukkoja Aalto-Matturi haluaisi Mieli ry:ssä ja koko yhteiskunnassa avata.
”Monikulttuurisuuteen liittyen pöllyttämistä kaipaa erityisesti se, miten ja missä rooleissa ihmiset nähdään.”
Kuka voi edustaa ja ketä
Aalto-Matturin mielestä liian helposti ajatellaan erikseen monikulttuurista ihmistä ja tavallista MIELI ry:n työntekijää, vapaaehtoista tai asiakasta. Asetelma toistuu, kun kutsutaan puhujia keskustelutilaisuuteen.
”Jos haluamme kuulla muualta Suomeen muuttaneen ajatuksia, paikalle kutsutaan esimerkiksi 25-vuotias ulkomaalaista syntyperää oleva henkilö. Mutta millä tavalla hän edustaa 60-vuotiasta maahanmuuttajaa?”
”Toisaalta 19-vuotiasta maahanmuuttajaa pyydetään harvoin edustamaan nuorta. Ihmiset haluavat kuulla Suomessa syntynyttä ja suomalaiselta näyttävää ”perusnuorta.”
Aalto-Matturin mielestä ei ole kuitenkaan syytä pelätä leimautuvansa rasistiksi.
”Niin kauan kuin olemme valmiita kohtaamaan lukot, näitä ajatuksia ei tarvitse hävetä.”
Pois ajatuksesta ”meiltä teille”
MIELI ry on monikulttuurisen työn uranuurtaja: kriisityö maahanmuuttajien parissa käynnistyi jo 1989. Sen myötä on mietitty, miten voidaan parhaiten auttaa eri taustoista tulevia ihmisiä ja miten kriisiapu saavuttaa eri väestöryhmät.
Aalto-Matturin mukaan tällä hetkellä iso haaste on määritellä se, mitä monimuotoisuus tarkoittaa MIELI ry:n toiminnassa.
”Olemme vielä matkalla sinne, että monikulttuurisuutta ei nähtäisi kohteena, vaan tapana tehdä töitä ja yhteiskuntana. Ajattelu lähtee nyt liiaksi siitä, että tarjoamme palvelua meiltä heille. MIELI ry on kuitenkin tarttunut haasteeseen esimerkiksi monikulttuurista toimijuutta vahvistavan Mielen hyvinvointia ja osallisuutta -hankkeen voimin.”
Mietitään yhdessä, ei toisen puolesta
Monikulttuurisuus on nostettu vahvemmin esille MIELI ry:n uudessa strategiassa kaudelle 2020-2025. Tavoitteena on ottaa monikulttuurisuus huomioon kaikessa toiminnassa.
Aalto-Matturin mielestä paras tie toteuttaa strategiaa ja kehittää valtakunnallista toimintaa on aito dialogi paikallisyhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa.
”Alussa tarvitaan paljon yhteistä puhetta. Silloin täytyy huolehtia, että meillä on mukana eri taustoista tulevia ihmisiä. Lähtökohtaisesti mietitään yhdessä, ei niin, että mietitään toisen puolesta. Ei ole myöskään syytä ulkoistaa pohdintaa niin, että kutsutaan joukko eritaustaisia ihmisiä kertomaan, miten asiat olisi hyvä hoitaa. Tällaiset puheenvuorot voivat virittää ajattelua, mutta harvoin yksin juurtuvat toimintaan ja muuttavat sitä. ”
Sisäisellä työllä rikotaan lokeroita, vaikuttamistyöllä muutetaan rakenteita
Aalto-Matturi näkee monikulttuurisuustyössä kaksi kärkeä: MIELI ry:n sisäisen työn ja vaikuttamistyön.
”Sisäinen työ on arkista. Siinä nähdään eri taustoista tulevien ihmisten potentiaali ja intressit ja rikotaan lokeroita. Se näkyy vaikkapa siinä, keitä on mukana toiminnassa ja kuka saa olla äänessä.”
”Esimerkiksi vapaaehtoisessa, joka ei puhu suomea, mutta jolla on ymmärrystä toisesta kulttuurista, on paljon potentiaalia. Ulkomaalaistaustaiset voivat tehdä työtä omista intresseistään käsin, ei vain maahanmuuttajien parissa.”
Monikulttuurinen vaikuttamistyö taas on yhteiskunnan kehittämistä siihen suuntaan, että eri taustoista tulevilla ihmisillä olisi edellytykset hyvään mielenterveyteen.
”Vaikuttamistyö kohdistuu erilaisiin rakenteisiin, politiikkaan ja esimerkiksi siihen, millaista työtä kouluissa tai työpaikoilla tehdään. Se ei ole ihan pieni tehtävänsarka”, Aalto-Matturi sanoo.
Altistuminen monikulttuurisuudelle työyhteisössä
Aalto-Matturin mielestä työyhteisössä on hyvä altistua monikulttuurisuudelle, joten kumppaneiksi, vapaaehtoisiksi ja työntekijöiksi tarvitaan enemmän ihmisiä erilaisista taustoista.
Myös koulutusta on tarjottava jatkossa eri kielillä. Sitä varten organisaatiota on vahvistettava valmiuksilla ottaa vastaan monikielisiä koulutettavia.
”Henkilöstön täytyy olla osaavaa. Kun yhteistä puhetta ja ymmärrystä on tuottamassa eritaustaisia ihmisiä, pääsemme sille tasolle, että osaamme kyseenalaistaa myös omia tekemisiämme.”
Aalto-Matturi on kuitenkin huomannut, että aikaa tarvitaan.
”Asiat eivät tapahdu nopeasti vaan työtä tarvitaan asioiden tiedostamiseksi. Monikulttuurisuustyö on kestävyyslaji.”
TEKSTI: Viivi Virtanen
KUVA: MIELI ry
Lue lisää
- Melis Ali-Gurhanli: "Aito syrjimättömyys on jatkuvaa oppimista itsestä ja toisista"
- Maahanmuutto on iso elämänmuutos
- Tamperelainen Mahmoud Machaal: "Eniten haluan, että seuraava sukupolvi voi elää rauhassa"
- George Sarpong: "Aloitin tyhjästä kerta toisensa jälkeen"
- Virtuaalinen TOIVO-ryhmä avasi mielen raja-aidat
- KOTU, kohtaa ja tue - maahanmuuttajan mielenterveyden ensiapu
- Tule vapaaehtoiseksi Hyvän Mielen Oppaaksi ohjaamaan ryhmiä
- PALOMA-koulutus pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen
- Maahanmuuttajat mielenterveystaitoja oppimassa – ”Pelkäsin etukäteen mielenterveydestä puhumista”
MIOS-blogisarja
- Mielenterveysseurat polkaisevat liikkeelle maahanmuuttajien osallisuuden edistämisen
- TOIVO-ryhmässä parasta on puhuminen toisten kanssa
- Maahanmuuttajien kriisiavussa ihminen kohdataan ihmisenä
- On palkitsevaa nähdä kun ryhmäläisille tulee hyvä mieli
- OmaMieli -ohjelman päähenkilö Bile: ”Emme ole täällä vain itseämme varten”
- #IamSuomiToo -vetoomus: Kaikki Suomessa asuvat tarvitsevat yhdenvertaisen pääsyn mielenterveyspalveluihin
- #IamSuomiToo: The petition for an equal access in mental health care for all residents of Finland
- Strength, compassion and self-care to go through the pandemic
- The virtual TOIVO group has opened the borders on the mind: ”I could now imagine facilitating a group even for participants in Rovaniemi”
