Kannanotto

Aivot ja mieli -lausuma

Aivoterveys ja mielenterveys kuuluvat yhteen, todetaan MIELI ry:n ja Aivoliiton yhteisessä julkilausumassa.

Kansallisen aivoterveysohjelman valmistelun ja sen vuonna 2023 käynnistyneen toimeenpanon yhteydessä on jälleen kerran noussut esille aivoterveyden ja mielenterveyden muodostama kokonaisuus. Siksi asiantuntijaryhmä on työstänyt, vuoden 2020 Aivot ja mieli –konsensuslausumaa hyödyntäen, julkilausuman. Toivomme, että lausuma vahvistaa osaltaan hyvää yhteistyötä aivoterveyden ja mielenterveyden edistämiseksi toimivien kesken.

Aivot ohjaavat ihmisen kaikkea toimintaa. Ne vastaavat mielentoiminnoista, kuten tunteista, tiedonkäsittelystä ja käyttäytymisestä. Siinä, missä aivoilla biologisena elimenä on selkeä fyysinen rakenne, eivät mieli ja sen monimuotoiset toiminnot rajaudu yhtä tarkasti. Mieli aivoihin uppoutuneena muotoutuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa.

Mielenterveys ja aivoterveys kietoutuvat toisiinsa. Aivoterveys luo pohjan mielenterveydelle ja päinvastoin. Molemmat ovat keskeinen osa toimintakykyä ja hyvinvointia. Mielenterveyden ja aivoterveyden määritelmissä on paljon yhteistä. Molemmat ovat hyvinvoinnin ja aivotoimintojen tiloja, jotka mahdollistavat selviytymisen haasteista, kykyjen toteuttamisen ja täyden elämän.

Aivoterveyttä ja mielenterveyttä voi olla riippumatta mahdollisesta mielenterveyden häiriöstä tai aivosairaudesta. Aiemmin sekä aivoterveyttä että mielenterveyttä on peilattu vahvasti sairauksien kautta ja ne on nähty erillisinä. Uudempi näkökulma aivoterveyteen painottaa hyvinvointia, jonka lisäksi psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitys korostuu biologisten tekijöiden rinnalla. Aivojen tunne- ja tiedonkäsittelytoimintojen aiempaa laajempi huomiointi lähentää aivo- ja mielenterveyttä.

Arjen teoilla ja valinnoilla on vaikutusta sekä mielen että aivojen terveyteen ja hyvinvointiin. Laadukas ja riittävä uni, ihmissuhteet ja kohtaamiset sekä kuormituksen ja palautumisen tasapaino ovat aivo- ja mielenterveyden peruspilareita. Myös merkityksellisyyden kokemusta rakentavat asiat, esimerkiksi muiden auttaminen, vahvistavat hyvinvointia.

Mielenterveyden ja aivoterveyden merkitys yhteiskunnassa on alati kasvanut. Siksi niitä onkin yhä tärkeämpää edistää. Onnistumme siinä parhaiten silloin, kun hahmotamme aivo- ja mielenterveyden yhteyttä korostavan uuden näkökulman. Kun yhdistämme voimavarat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä, rakennamme inhimillisesti kestävää yhteiskuntaa.