MIELI ry: Valtion talousarviossa tulee huomioida lasten ja nuorten hyvinvointi

MIELI ry:n asiantuntijalausunnon mukaan ensi vuoden talousarviossa tulisi huomioida leikkausten vaikutus nuorten mielenterveyteen sekä mielenterveyspalveluiden saatavuus.

MIELI ry kiittää eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointijaostoa mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2025. Lausunnossa kiinnitetään huomiota erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, mielenterveyspalveluiden tarpeeseen ja saatavuuteen sekä lasten ja nuorten terapiatakuuseen.

Leikkausten vaikutus lasten ja nuorten mielenterveyteen arvioitava

Hallitus on tekemässä useita nuorten kasvu- ja elinoloihin vaikuttavia muutoksia. Nuoren kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille merkittäviin tekijöihin, kuten toimeentuloon, sosiaaliturvaan, asumiseen, työelämään ja palveluihin pääsyyn vaikuttavien politiikkatoimien nuori- ja mielenterveysvaikutusten arviointi tulee varmistaa.

Leikkaukset valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon heikentävät mahdollisuuksia tukea heikommassa asemassa olevia nuoria.

Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon kohdentuneet leikkaukset ja nuorisoalan osaamiskeskustoiminnan toteutuminen huomattavasti suunniteltua kapeampana heikentää nuorisoalan mahdollisuuksia tukea heikommassa asemassa olevia nuoria entisestään. Myös järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat suoraan nuorten hyvinvointia tukevaan työhön.

Nuorten terapiatakuun yläikärajaa tulee nostaa

MIELI ry pitää tärkeänä, että pitkään toivottu terapiatakuu on lasten ja nuorten osalta toteutumassa vuoden 2025 aikana. Lisääntyneestä hoidontarpeesta huolimatta perustason mielenterveyspalveluja on hyvin niukasti tarjolla, erityisesti lapsille ja nuorille, joten terapiatakuu on tärkeä askel perustason mielenterveyspalveluiden toteutumisessa.

Terapiatakuu ei saa johtaa tilanteeseen, jossa lasten ja nuorten pääsy muuhun kuin terapiatakuun alaiseen hoitoon vaikeutuu.

MIELI ry kuitenkin katsoo, että esityksen yläikärajaa tulisi nostaa vastamaan hyvinvointi-indikaattoreissa esille nousevaan nuorten aikuisten lisääntyneeseen kuormittuneisuuteen ja oireiluun. Lisäksi valmistelua tulisi jatkaa koko väestön kattavan terapiatakuun toteuttamiseksi tulevalle hallituskaudella.

MIELI ry pitää tärkeänä, että terapiatakuu kohdistuu siihen kasvavaan joukkoon lapsia ja nuoria, jotka mielenterveyden häiriön takia ovat hoidon tarpeessa. Terapiatakuu ei saa johtaa tilanteeseen, jossa lasten ja nuorten pääsy muuhun kuin terapiatakuun alaiseen hoitoon (esimerkiksi keskustelutukeen elämänkriiseissä) opiskeluhuollossa tai esimerkiksi järjestöjen tarjoamissa palveluissa vaikeutuu.

Sote-järjestöiltä leikkaaminen heikentää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita

Nuorten chat-palveluihin kohdistettu 500 000 euron lisärahoitus on tärkeä panostus nuorten matalan kynnyksen tukeen. Vuoden jokaisena päivänä saavutettava matalan kynnyksen anonyymi palvelu on nuorille erittäin tärkeä tuen ja avun saamisen kanava. Tämän tuen varmistaminen myös tulevaisuudessa on ensiarvoisen tärkeää ja on merkittävää, että hallitus on päättänyt panostaa siihen.

Nuorten chat-palvelun 500 000 euron lisärahoituksen ohella hallitus esittää kahden miljoonan euron kohdennusta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyspalveluiden kuormittuneessa tilanteessa matalan kynnyksen tuki ehkäisee ongelmien vaikeutumista ja osaltaan keventää perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa painetta.

Ennaltaehkäisevän työn ja matalan kynnyksen tuen resurssit ovat lisärahoituksesta huolimatta pienentymässä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että hallitus esittää leikattavaksi 79,5 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia. Leikkauksia on tarkoitus kasvattaa asteittain vuosina 2026–2027. Vuonna 2025 mielenterveysjärjestöjen työhön kohdistuu arviolta noin 800 000 euron leikkaus. Osittain leikkaukset ovat kohdistumassa suoraan matalan kynnyksen psykososiaaliseen tukeen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen muuhun sellaiseen työhön, joka tukee ja vahvistaa nuorten hyvinvointia.

Myös esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla aiotut leikkaukset nuorisotyön osaamiskeskusrahoitukseen vähentävät nuorten hyvinvointityötä verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin osaamiskeskusrahoituksesta osa on suunnattu nuorten mielenterveyttä edistävään työhön. Kokonaisuutena ennaltaehkäisevän työn ja matalan kynnyksen tuen resurssit ovat lisärahoituksesta huolimatta pienentymässä.