MIELI ry:n lausunto sote-järjestöjen avustusleikkauksista valtion talousarvioesitykseen 2027
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointijaosto pyysi MIELI ry:ltä asiantuntijalausuntoa STEA-avustusleikkauksista ja kokonaiskuvasta Orpon hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027.
84 miljoonan euron leikkaukset tulevat kohdentumaan vuonna 2027 täysmääräisinä järjestöjen pitkäjänteiseen perustyöhön, jolloin niillä tulee olemaan aiempaa olennaisesti näkyvämpi merkitys järjestöjen terveyttä ja hyvinvointia vahvistavalle työlle suomalaisessa yhteiskunnassa.
STEA-leikkaukset 2025–2027
Sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunta on useaan otteeseen painottanut, että leikkaukset tulisi toteuttaa dialogissa järjestökentän kanssa, ja siten, että kullakin avustuksensaajalla olisi mahdollisuus itse kohdentaa tarvittava leikkaussumma omassa avustuskokonaisuudessaan. Tällä on haluttu varmistaa, että leikkaukset eivät aiheuta järjestön toiminnalla suurempaa vahinkoa kuin järjestön omat kohdennukset aiheuttaisivat. Dialogi on kuitenkin 2025–2027 leikkauksissa toteutunut heikosti.
Järjestöille on jäämässä negatiivinen sopeutumisaika vuoden 2027 leikkauksiin. Negatiivinen sopeutumisaika ja mahdolliset maksatusten viivästymiset päätöksenteon pitkittyessä tulevat johtamaan toiminnan hallitsemattomaan alasajoon ja jopa konkursseihin. Leikkaustaso ja sen hallitsematon läpivienti puolestaan merkittävästi heikentävät järjestöjen tuloksellisuutta sekä vuoden 2026 että suuremmassa mitassa vuoden 2027 aikana.
Kohtaava työ avustusten painopisteenä
Kaikkiaan ns. kohtaavaan työhön kohdentuu jo nyt 70 prosenttia STEA:n jakamista valtionavustuksista. Tämä tarkoittaa, että mikäli kohtaavaan työhön ei kohdistuisi leikkauksia, kaiken muun toiminnan avustaminen loppuisi kokonaan.
Selkeästi kohtaavan työn ulkopuolelle on rajautumassa esimerkiksi eri alojen ammattilaisten kouluttaminen, vaikka juuri tämä on monasti tehokkain tapa terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Esimerkiksi MIELI ry:n työssä on tuloksellisempaa ja tehokkaampaa kouluttaa opettajia ja muita eri alojen ammattilaisia tukemaan omissa rooleissaan lasten ja nuorten turvallista kasvua, kuin esimerkiksi pitää oppitunteja suoraan nuorille.
Yleisavustukset erityisen tarkastelun kohteena
Valmistelussa erityisinä leikkausten painopisteinä näyttäytyvät viestintä sekä asiantuntijatyö, kehittäminen ja koordinoiva työ, joita hallinnon kulujen lisäksi tyypillisesti katetaan järjestöille myönnetyistä yleisavustuksista. Valtion budjettiesityksessä yleisavustuksiin on varattu vain noin puolet vuoden 2026 tasosta.
Yleisavustukset ovat tukiranka, johon järjestöjen eri rahoituslähteistä koostuva toiminta kiinnittyy, ja joka myös mahdollistaisi toiminnan joustavampaa sopeutumista laskeviin avustustasoihin. Yleisavustusten leikkaukset vaurioittavat monen järjestön kohdalla toimintaa enemmän kuin muihin avustuskohteisiin kohdennettavat vastaavansuuruiset leikkaukset.
Leikkausten vaikutukset mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn
OECD arvioi vuonna 2018, että mielenterveyden kustannukset Suomelle ovat noin 5,3 % BKT:sta eli noin 11 miljardia euroa vuodessa. Ei ole syytä olettaa, että osuus olisi laskenut, sillä mielenterveyden indikaattorit ovat vuoden 2018 jälkeen olennaisesti heikentyneet. Jos taas prosenttiosuus BKT:stä olisi säilynyt täsmälleen ennallaan, kustannukset olisivat nyt noin 16 mrd. euroa vuodessa.
Välittömien sotepalvelumenojen lisäksi mielenterveyden ongelmien kustannukset kertyvät sosiaaliturvaetuuksista ja työmarkkinoille aiheutuvista kustannuksista. Tämän kustannustaakan keventäminen edellyttää satsauksia ongelmien ennaltaehkäisyyn, matalan kynnyksen tukeen ja mielenterveyden häiriöiden oikea-aikaiseen hoitoon. Ennaltaehkäisyn ja matalan kynnyksen tuen toimijoita ovat mielenterveysalan järjestöt.
MIELI ry on 130 vuotta täyttävä kansalaisjärjestö, joka toimii yhteiskunnassa keskeisenä mielenterveyden vahvistamisen, matalan kynnyksen tuen ja itsemurhien ehkäisyn asiantuntijana, kehittäjänä, avun ja tuen tarjoajana ja osaamisen vahvistajana. Osaltaan tämä työ ehkäisee julkisten palveluiden tarvetta ja mielenterveyden ongelmista aiheutuvia muita kustannuksia yhteiskunnassa.
MIELI ry tarjoaa matalan kynnyksen tukea yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa kasvokkain, puhelimessa ja verkossa yhteensä 180 000 kertaa vuodessa. Kriisiauttamisen lisäksi MIELI ry mielenterveyttä edistävää työtä eri ikä- ja kohderyhmien keskuudessa tavoitteena, että ihmisillä olisi riittävät valmiudet huolehtia omasta ja läheistensä mielenterveydestä. MIELI ry:n koulutuksiin, vanhempainiltoihin, asiantuntijaluentoihin ja muuhun edistävään toimintaan osallistuu useita kymmeniä tuhansia vuodessa – mm. vanhempia, harrastusohjaajia, ikäihmisten läheisiä, esihenkilöitä ja työyhteisöjä.
Järjestöjen rooli asiantuntijoina ja kohderyhmän äänen esille tuojana
On tärkeää, että julkinen valta osaltaan luo edellytyksiä osallisuudelle ja eri väestöryhmien äänen välittymiselle valmisteluun ja päätöksentekoon. Valmistelun laadun tai demokratian näkökulmasta ei ole ongelmatonta, jos jatkossa asiantuntijuutta julkisiin prosesseihin pystyvät tarjoamaan ainoastaan yksityisellä rahoituksella toimivat toimijat, kuten yritykset tai ns. varakkaat järjestöt ja säätiöt.
MIELI ry on kysytty asiantuntija erilaisiin yhteiskunnan kehittämis- ja valmisteluprosesseihin, muiden muassa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen, henkiseen kriisinkestävyyteen tai nuorten mielenterveyskriisiin liittyen. Koronakriisistä alkaen MIELI ry on tuottanut valtioneuvoston kanslialle pyynnöstä tietoa väestön henkisestä kriisinkestävyydestä.
