Nepsy-häiriöiden ja mielenterveyden yhteys

Mielenterveyshäiriöiden taustalta voi usein löytyä neuropsykiatrisia häiriöitä. ADHD-diagnoosin saaneista lapsista on ahdistuneisuushäiriötä on todettu 15–50 %:lla ja masennusta 20–70 %:lla. Myös autisminkirjolla olevilla jopa 40 %:lla on ahdistuneisuushäiriö. Autisminkirjoon liittyy myös selvästi kasvanut itsemurhakäyttäytymisen riski, mitä lisää ADHD samanaikaishäiriönä.

Mielenterveyshäiriöt ovat usein sekundäärisiä. Moni neuropsykiatrisia piirteitä omaava lapsi ja nuori saa jatkuvasti palautetta siitä, ettei osaa eikä onnistu. Lapsen tai nuoren toiminta saatetaan tulkita siten, että hän tahallaan käyttäytyy tavalla tai toisella haastavasti. Moni joutuu myös ponnistelemaan arjessa jatkuvasti yli omien voimavarojen. Väsyneenä ja kuormittuneen neuropsykiatriset piirteet yleensä myös voimistuvat. Moni kokee huonommuutta ja erilaisuuden tunnetta suhteessa ikätovereihin.

Nepsyt ja mielenterveyshäiriöiden ehkäisy

Mielenterveyshäiriöiden kehittymistä ehkäisee se, että lapsi ja nuori saa arjessaan riittävästi tukea, kannustusta ja onnistumisen kokemuksia.  Sekä kotona, päiväkodissa että koulussa on keskeistä tunnistaa neuropsykiatriset piirteet mahdollisimman varhain.

Eri kasvuympäristöissä olisi keskeistä olla ymmärrys siitä, miten neuropsykiatrisia piirteitä omaavia lapsia tai nuoria voi arjessa kannustaa ja tukea.  Kuormituksen säätely on olennaista, jotta lapsen ja nuoren toimintakyky säilyisi mahdollisimman hyvänä. Myönteisten asioiden huomaaminen on erityisen tärkeää.

Varhainen tunnistaminen lisää myös myötätuntoa neuropsykiatrisia piirteitä omaavia lapsia kohtaan. Piirteiden tunnistaminen myös mahdollistaa hoitoon hakeutumisen ja asianmukaisen kuntoutuksen varhaisessa vaiheessa.

Moni neurokirjon lapsi kokee huonommuutta ja erilaisuuden tunnetta suhteessa ikätovereihin.

Varhainen nepsy-piirteiden tunnistaminen ehkäisee ongelmien kumuloitumista

Jos lapsi tai nuori toimii haastavasti tai hänen käytöksensä huolestuttaa, on tärkeää selvittää, onko takana neuropsykiatrisia piirteitä. Joskus nepsy-häiriöt ovat jääneet tunnistamatta ja mielenterveysongelmat ovat asia, johon ensimmäiseksi havahdutaan.

Jos neurokirjon lapsi tai nuori saa tukea arjessa toimimiseen, sillä on suora yhteys mielen hyvinvointiin. Jos toimit ammattilaisena, ota puheeksi huomiosi ja huolesi lapsen tai nuoren, heidän huoltajien ja esimerkiksi koulussa muiden ammattilaisten kesken.

• Osoita, että välität ja olet samassa rintamassa omassa roolistasi käsin.
• Kerro, että nepsy-haasteisiin voi saada tukea ja apua.
• Etsikää yhdessä ratkaisuja arjen sujuvoittamiseksi. Millaiset asiat toisivat arkeen helpotusta? Millaiset asiat auttaisivat?
• Ohjaa eteenpäin matalalla kynnyksellä turhan odottelun sijaan.

Varhainen tuki vahvistaa koko perheen mielenterveyttä

Arki neurokirjon lapsen tai nuoren kanssa voi olla monella tavalla kuormittavaa. Tiedolla, tuella ja avulla on suuri merkitys vanhempien ja perheenjäsenten hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Jokainen lapsia ja nuoria kohtaavalla ammattilainen voi olla tukena ja apuna omasta roolista käsin. Esimerkiksi päiväkodin työntekijöiden tai opettajan antamalla kannustuksella ja tuella voi olla arvaamattoman suuri myönteinen vaikutus myös huoltajien jaksamiselle.

Opettajan tuella voi olla iso merkitys huoltajan jaksamiselle.

Diagnoosi voi tehdä ymmärrettäväksi monet arjen haasteet sekä lisätä ymmärrystä neurokirjon lasta ja -nuorta kohtaan niin läheisten kuin ammattilaisten taholta. Diagnoosi voi mahdollistaa myös kuntoutuksen lapselle, nuorelle sekä perheelle. Kuntoutuksen ja avun saaminen vaatii usein perheiltä omaa aktiivisuutta sekä ponnisteluja.

Neurokirjon nuoret lastensuojelussa

Osallisuus lastensuojelussa -podcastin jaksossa keskusteltiin neuropsykiatrsista piirteistä lastensuojelussa. Millä tavoin ammattilaiset voisivat parhaiten tunnistaa ja tukea niitä lapsia ja nuoria, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä. Millä keinoin voi ehkäistä tilanteiden kumuloitumista? Keskustelussa oli mukana MIELI ry:n asiantuntija Marja Snellman-Aittola.