Siirry sisältöön

Mielenterveyden johtaminen on hyvää, inhimillistä johtamista, jonka avulla saavutetaan työpaikan tavoitteet henkilöstön voidessa hyvin. Se mahdollistaa psykologisten perustarpeiden täyttymisen, luo psykologisesti turvallista ilmapiiriä ja rakentaa toimivat työn tekemisen rakenteet.

Mielenterveyden johtaminen edellyttää ymmärrystä hyvinvoinnin edellytyksistä niin strategisella tasolla kuin lähijohtamisessa.

Kaksi miestä keskustelee toimistossa
Työhyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kuva: Unsplash

Mielenterveyden johtaminen on työhyvinvoinnin suunnitelmallista johtamista, jossa päätösten vaikutuksia hyvinvointiin arvioidaan ennakoivasti. Se sisältää niin työyhteisön kehittämisen, voimavarojen vahvistamisen kuin työkyvyn riskien varhaisen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen, sairauspoissaolojen seurannan, työkyvyttömyyden ehkäisyn sekä työhön paluun tukemisen.  Työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää johdon aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistyötä henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon välillä.

Pal­ve­le­va joh­ta­mi­nen on kan­nus­ta­mis­ta ja oi­keu­den­mu­kai­suut­ta

Työntekijöiden mielenterveyttä vahvistaa ja ylläpitää palveleva johtaminen. Tällä tarkoitetaan lähijohtamisen tapaa, joka edistää työntekijöiden jatkuvaa kehittymistä ja mahdollistaa vahvuuksien hyödyntämisen ja työssä onnistumisen.

Mielenterveyttä tukeva johtaminen on

  • kuuntelemista, keskustelua ja osallistamista,
  • arvostamista ja kannustamista,
  • asiakeskeistä, kannustavaa palautetta,
  • rehellisyyttä ja oikeudenmukaista kohtelua,
  • oman toiminnan arvioimista ja muutoskyvykkyyttä,
  • suunnan näyttämistä,
  • vastuuta kokonaisuudesta.

Johtajan tehtävänä on paitsi edistää omalla toiminnallaan avoimuutta ja vuorovaikutusta, myös innostaa ja inspiroida. Kannustava työote, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja avoin ilmapiiri ehkäisevät ongelmien syntymistä ja auttavat tarvittaessa puhumaan vaikeistakin asioista. Oikeudenmukaisuus ilmenee käytännössä työntekijöiden tasapuolisena kohteluna, esimerkiksi yhdenvertaisena pääsynä koulutukseen.

Työntekijöiden mielenterveyttä edistävä lähijohtaminen edellyttää, että esihenkilöiden omaa hyvinvointia ja osaamisen kehittymistä tuetaan, esimerkiksi työnohjauksen ja koulutusten muodossa.