Siirry sisältöön
Kaksi miestä keskustelee toimistossa
Työhyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää aktiivista vuorovaikututa ja yhteistyötä. Kuva: Unsplash

Johdon avoin ja kiinnostunut asennoituminen mielenterveyskysymyksiin vaikuttaa koko organisaation asenteisiin ja tapaan toimia. Mielenterveyden edistäminen työpaikalla on vaikuttavinta, kun organisaatio ylimmästä johdosta työntekijöihin on siihen sitoutunut.

Työkykyjohtaminen on henkilöstön työhyvinvoinnin suunnitelmallista johtamista. Se sisältää niin työympäristön kehittämisen kuin työkyvyn riskien varhaisen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen, sairauspoissaolojen seurannan, työkyvyttömyyden ehkäisyn sekä työhön paluun tukemisen ohjeineen ja suunnitelmineen. Työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää johdon aktiivista vuorovaikututa ja yhteistyötä henkilöstöhallinnon, työsuojeluvastaavien ja työterveyshuollon välillä.

Mielenterveyden johtamisen lakisääteinen perusta koostuu

  • lakisääteiset työturvallisuusvelvoitteista,
  • työsopimus- ja työaikalainsäädännöstä sekä
  • työntekijöiden saatavilla olevasta työpaikan työehtosopimuksesta.

Suuremmilla työpaikoilla tarvitaan lisäksi

  • henkilöstösuunnitelma,
  • koulutussuunnitelma sekä
  • yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma.

Lisäksi tarvitaan

  • perehdyttämissuunnitelma,
  • ohje epäasiallisen kohtelun torjumiseksi,
  • säännöllisesti kerättävä tieto henkilöstön hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä,
  • kehityskeskustelut, jotka antavat työntekijöille mahdollisuuden saada oman äänensä kuuluviin ja vaikuttaa työpaikan käytäntöihin.
  • työpaikalla sovittujen käytäntöjen saattamista työntekijöiden tietoon.

Pal­ve­le­va lä­hi­joh­ta­mi­nen on kan­nus­ta­mis­ta ja oi­keu­den­mu­kai­suut­ta

Työntekijöiden mielenterveyttä vahvistaa ja ylläpitää palveleva lähijohtaminen. Tällä tarkoitetaan lähijohtamisen tapaa, joka edistää työntekijöiden jatkuvaa kehittymistä ja heidän mahdollisuuksiensa toteutumista.

Palveleva lähijohtaminen koostuu

  • kuuntelemisesta, keskustelusta ja osallistamisesta,
  • arvostamisesta ja kannustamisesta,
  • asiakeskeisestä, rakentavasta palautteesta,
  • rehellisyydestä ja oikeudenmukaisesta kohtelusta,
  • oman toiminnan arvioinnista ja muutoskyvykkyydestä,
  • erityisestä kuulolla olemisesta ja keskustelemisesta muutostilanteissa.

Oikeudenmukaisuus ilmenee käytännössä työntekijöiden tasapuolisena kohteluna ja tasa-arvoisena kanssakäymisenä, esimerkiksi yhdenvertaisena pääsynä kouluttautumaan ja etenemään uralla.

Johtajan tehtävänä on paitsi edistää omalla toiminnallaan avoimuutta ja vuorovaikutusta, myös innostaa ja inspiroida. Kannustava työote ja avoin ilmapiiri ehkäisevät ongelmien syntymistä ja auttavat tarvittaessa puhumaan vaikeistakin asioista.

Johtamisen kautta voidaan vaikuttaa myös työperäisiin stressitekijöihin säätelemällä työn kuormittavuutta, parantamalla viestintää ja vuorovaikutusta sekä auttamalla sietämään epävarmuutta.

Työntekijöiden mielenterveyttä edistävä lähijohtaminen edellyttää, että myös esihenkilöiden omaa hyvinvointia ja osaamisen kehittymistä tuetaan, esimerkiksi työnohjauksen ja koulutusten muodossa.