MIELI ry kansalais- ja kansanterveysjärjestönä

Vuonna 1897 perustettu MIELI ry on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, jonka toiminta kehittyy jatkuvasti vastaamaan toimintaympäristön ja kansalaistoiminnan muutoksiin. Vuonna 2019 järjestö teki historiallinen muutoksen päivittäessään vuonna 1953 omaksumansa nimen Suomen Mielenterveysseura muotoon MIELI Suomen Mielenterveys ry. Nimi on järjestön viides.

MIELI ry:n perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy. Toiminnan lähtökohta on voimavarakeskeisyys sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja riskitekijöiden vähentäminen. Keskeistä on palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisten toimiva ja tavoitteellinen yhteistyö. MIELI ry myös koordinoi järjestöjen yhteistyössä tuottamaa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä

Järjestön toiminnan ytimen muodostavat 55 paikallista mielenterveysseuraa. Niiden lisäksi jäseninä ovat myös 32 valtakunnallista järjestöä[1].

Yhteiskuntavaikuttaminen oli monella tavoin keskiössä toimintavuoden aikana. Järjestö vaikutti puolueiden vaalivalmisteluun, eduskuntavaalikeskusteluun ja vahvasti myös hallitusohjelman valmisteluun. Hallitusohjelman mielenterveyspoliittiset kirjaukset ja myös niiden toteuttamiseen varatut resurssit luovatkin hyvät edellytykset jatkossa vaikuttavalle mielenterveyspolitiikalle ja –työlle. Hallitusohjelma kiinnittyy vahvasti valmisteltuun mielenterveysstrategiaan, jonka työstämisessä MIELI ry on myös ollut monella tavoin mukana.

Yksi vaikuttamistyön kärjistä liittyi edelleen sote- ja maakuntauudistukseen, jonka valmistelussa MIELI ry onnistuikin yhdessä kumppanijärjestöjen kanssa vahvistamaan järjestöjen asemaa koskevia kirjauksia lainsäädäntövalmistelussa. Valtakunnallisen nuorisopolitiikan ja nuorisotyön ohjelma Vanupo-valmistelu osoittautui haastavaksi – mielenterveyttä korostavista hallitusohjelmakirjauksista huolimatta ohjelmatyössä mielenterveys jäi toivottua ohuemmaksi, mikä loi epävarmuutta järjestön mielenterveyttä edistävään työhön nuorisotyössä. Myös koulutyön rahoituksessa koettiin pettymyksiä, minkä vuoksi MIELI ry vetosi joulunaikaan yrityksiin lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseksi. Keräys tuotti yli 300 000 euroa.

Näkyviä esiintuloja vuoden aikana olivat toista kertaa toteutettu Mielinauha, Itsemurhien ehkäisypäivän Mitä kuuluu? –kampanja sekä maailman mielenterveyspäivä 1010. Tänä vuonna valtakunnallinen mielenterveyspalkinto annettiin Helsingin Sanomille mittavasta ja vastuullisesta mielenterveysjournalismista.

Vaikuttamistyötä vahvistettiin palkkaamalla uusi johtava erityisasiantuntija/asiantuntijalääkäri järjestön palvelukseen Mielenterveysjärjestöjen vaikuttamisyhteistyötä tiivistettiin edelleen 2018 alkaneen Mielenterveyspooli 2.0-hankkeen kautta. Eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttamisen ohella hankkeessa valmisteltiin kansalaisaloite terapiatakuun toteuttamiseksi ja kerättiin siis puolen vuoden aikana vaaditut yli 50 000 nimeä.

Vuosi 2019 muodosti jossain määrin taitekohdan järjestön toiminnassa. Hallituksen kaksivuotisessa kärkihankkeissa (Mielenterveysosaamisen kärkihanke ja Kasvun Tuki) 2017-2018 voimakkaasti kasvaneet seuran kouluttajaverkostot sekä kehitetyt uudet koulutukset haastoivat monella tavoin kehittämään seuran koulutustoiminnan rakenteita ja esimerkiksi koulutustoiminnan laadun seurantaa ja arviointia.

Tämä tarkoitti sekä taloudellisia panostuksia että toiminnallista kehittämistyötä seuran koulutustoiminnassa. Me-säätiön kaksivuotisella tuella käynnistetyn Sekasin-chatin toiminta pystyttiin turvaamaan ja sen rinnalle kehitettiin uutena avauksena ns. Sekasin gaming, joka on onnistunut tavoittamaan aivan uudella tavalla myös syrjäytymisvaarassa olevia poikia ja nuoria miehiä. Muita isompia uusia hankkeita vuoden aikana ei käynnistetty.

Päättyvistä hankkeista ja rahoituksen takaiskuista huolimatta seuran taloudellinen asema 2019 oli kohtuullisen vahva. Saadun investointiavustuksen turvin kriisiauttamisen toimitiloihin tehtiin mittava peruskorjaus.

Vuoden aikana seuran tukipalveluita ja prosesseja kehitettiin. Käyttöön otettiin loppuvuodesta useita uusia ohjelmistoja tukemaan seuran talous- ja henkilöstöhallintoa.

Strategian 2016-2020 tavoitteita tukevat kehittämisohjelmat jatkuivat ja vuoden aikana valmisteltiin uutta strategiaa vuosille 2020-2025 kevään 2020 liittokokouksen päätöksentekoon.

Voimassaolevan strategian kehittämisohjelmat ja niiden mahdolliset painopisteet 2019 olivat:

• Kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys: Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuus ja uudet muodot, seurojen yhteisen vaikuttamistyön kehittäminen
• Avun saavutettavuus: Kriisiauttamisen tulevaisuuden turvaaminen SOTE-uudistuksessa
• Digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys: kaiken toiminnan digitalisointi, henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä strategian välitarkastelussa esille nousseena myös digitaalisuuden kielteiset vaikutukset mielenterveyden näkökulmasta
• Mielenterveysosaaminen ja uudet areenat
• Laatu ja vaikuttavuus
• Johtaminen, organisaatiokulttuuri ja talous: johtamisen kehittäminen, henkilöstöhallinnon prosessien ja sisäisen viestinnän kehittäminen

Lisäksi vuoden 2018 välitarkastelun uusina painopisteinä mukaan tulivat monikulttuurisuustyö sekä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan muutosjoustavuuden vahvistaminen.