Koulutus ja kehittäminen

Kehittämistyössä fokusoitiin uusimpiin mielenterveyshaasteisiin, ja yhdessä Takuusäätiön ja Marttaliiton kanssa valmisteltiin uutta hanketta mielenterveyden edistämiseksi ylivelkaantuneissa perheissä. Kehittämistyönä valmistui MIELI ry:n aloitteesta tammikuussa itsemurhien ehkäisyn ja itsemurhaa yrittäneen hoidon ensimmäisen Käypä hoito –suositus, jonka levittämiseen MIELI ry osallistui. Yhteistyössä Itla-säätiön kanssa kehitettiin Kasvun tuki –työtä lasten ja nuorten vaikuttavien varhaisten interventioiden tun-nistamiseksi, arvioimiseksi ja levittämiseksi, ja MIELI ry:n kehitysjohtaja toimi Kasvun tuen tieteellisen neuvoston puheenjohtajana. Kehittämistyön tuloksena julkaistiin kansainvälinen katsaus järjestöjen toimista mielenterveyteen vaikuttavien tekijöiden muokkaamiseksi.

Koronapandemian vuoksi MIELI ry:n koulutukset muokattiin verkossa toteutettaviksi ja niiden kysyntä jopa kasvoi.

Koulutustoiminnan laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi kehitettiin edelleen Odoo-pohjaista toiminnanohjausjärjestelmää. Tavoitteena oli erityisesti yhdenmukaisen ja vertailukelpoisen koulutuspalautteen kerääminen mahdollistamaan systemaattista koulutusten seurantaa ja kehittämistä.

MIELI-koulutuksen tuottamat maksulliset tilauskoulutukset olivat pääosin mielenterveyden edistämi-seen, psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuksia, jotka on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle sekä työelämään suuntautuvia Vaativat kohtaamiset asiakastyössä ja Mieli työssä -koulutuksia. MIELI-koulutuksen ammattilaiskoulutuksiin osallistui yhteensä noin 1 000 henkilöä.

TLP-työn kouluttajaverkostoon rekisteröitiin noin 90 uutta kouluttajaa. Vuoden lopussa verkostossa oli noin 550 kouluttajaa, joista noin 25 kouluttaja-kouluttajia.

Hankkeet

• Tidig insats
• Lapset puheeksi -menetelmä vastaanottopalveluissa (päättyi)
• Osaava vanhemmuus
• Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely (koulutuskokonaisuus)

Mielenterveyspooli

Toimintavuosi oli Mielenterveyspoolin kolmivuotisen yhteishankkeen viimeinen vuosi. Koronavuoden aikana ei ollut mahdollista hakea toiminnalle pysyvää rahoitusta muta sille haettiin vuoden jatkorahoitus vuodelle 2022. Mielenterveyspooli on mielenterveysjärjestöjen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa järjestöjen vaikuttamistyötä, vaikuttaa väestön asenteisiin ja tiivistää järjestöjen yhteistyötä. Hankkeen työntekijät toimivat myös eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan sihteeristönä.

Mielenterveyspooliin liittyi vuoden 2020 aikana kaksi uutta mielenterveysjärjestöä. Vuoden lopussa Pooliin kuului 34 järjestöä. Mielenterveyspoolin merkittävimpiä ja näkyvimpiä yhteisiä panostuksia on ollut vaikuttaminen yhteisten tavoitteiden puolesta. Mielenterveyspooli muodosti yhteiset tavoitteet ja vaikutti hallituksen kehysriiheen, koronaepidemian vaikutuksesta valmisteltuihin lisätalousarvioihin sekä syksyn budjettiin. Lisäksi syksyllä 2020 kampanjoitiin Mielekäs työ -teemalla sosiaalisessa mediassa ja sanomalehdissä. Kampanja saavutti hyvin näkyvyyttä, sillä sosiaalisen median kokonaistavoittavuus oli 573 000 näyttökertaa ja sitoutuminen julkaisuihin 16 500 uniikkia käyttäjää. Nettisivut tavoittivat kampanjan aikana noin 10 000 kävijää.