Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen

Mieli ry koordinoi valtakunnallista kriisiauttamista ja ylläpitää omaa SOS-kriisikeskusta. Valtakunnalliseen koordinaatioon sisältyy ryhmätoiminnan, sisällöllinen ja toiminnallinen koordinaatio, kriisipuhelin- ja verkkoauttamisen koordinaatio ja tekniikan ylläpito, tilastointijärjestelmä ja tulosmittarit ja yhteistyö kriisiauttamisen kehittämisessä. Kriisikeskusverkostoon kuuluu 22 kriisikeskusta. Puhelin- ja verkkokriisityön kehittämisessä ja ylläpidossa yhteistyöelimenä toimii viiden kriisikeskuksen ns. Puvek-verkosto.

Toimintavuosi 2020 oli MIELI ry:n kriisityön 50-vuotisjuhlavuosi, jota koronapandemian olosuhteissa vietettiin leimallisesti työn merkeissä. Yhteydenottomäärät kasvoivat, toimintakykyä vahvistettiin, apua ja tukea organisoitiin uusille kohderyhmille. Median kiinnostus lisäsi kriisiavun tunnettuutta.

MIELI ry raportoi Valtioneuvoston kansialle kriisiauttamisesta keväällä viikoittain ja syksyllä joka toinen viikko. Myös THL:lle ja Onnettomuustutkintakeskukselle toimitettiin tilastotietoa sekä tietoa työntekijöiden huomioista yhteydenottoihin liittyvistä muutoksista.

Kriisipuhelin

Kriisipuhelimen suomenkielinen linja muuttui helmikuun alussa ympärivuorokautiseksi ja se liitettiin 112-mobiilisovelluksen päivystysnumeroihin. Ruotsinkielinen linja, Kristelefon, sekä arabiankielinen linja, johon voi soittaa myös englanniksi, päivystivät noin 20 tuntia viikossa.

Kriisipuhelimessa vastasi noin 900 päivystäjää yhteensä 27 päivystyspisteessä eri puolilla maata. Päivystyksen rungon muodostivat Kriisipuhelin-työryhmä, viisi Puvek-kriisikeskusta ja SOS-kriisikeskus. Kriisipuhelin-työryhmässä vastattiin 42 prosenttiin puheluista.

Kriisipuhelimeen tuli vuoden aikana 282 355 soittoa mikä merkitsee kolmanneksen kasvua edellisvuoteen. Yhteydenotoista 280 138 tuli suomenkieliselle linjalle, ruotsinkieliselle linjalle 1 071 ja arabiankieliselle linjalle 1 146. Vastattujen soittojen määrä nousi 61 prosentilla, 90 072 vastattuun puheluun. Vapaaehtoiset vastasivat 45 884. Itsemurhien ehkäisykeskuksen kanssa käynnistetiin WHO:n suosittelema Takaisinsoittokokeilu akuutisti itsetuhoisille soittajille.

Koronapandemiavuonna yleisimmät yhteydenoton: paha olo (15%) erityisesti ensimmäistä kertaa soittavilla, ihmissuhdeongelmat (13%), arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat (10%), itsetuhoisuus ja omaan sairauteen liittyvä kriisit (7%). Vuorokaudessa kriisipuhelimeen tuli keskimäärin 16 (2019: 9) itsetuhoista soittoa, joista kolme (2019: 1-2) oli akuutisti itsemurhavaarassa. Itsetuhoisuudesta puhuivat etenkin 18-29 -vuotiaat naissoittajat. Alle 30-vuotiaiden soittajia oli yli 3 700 edellisvuotta enemmän. Kaikista soittajista kolmannes oli miehiä.

Puhelun päätteeksi saadusta palautteesta 97 prosenttia oli kiittävää. Päivystäjän arvion mukaan 66 pro-senttia puheluista oli sellaisia, joissa soittaja hyötyi keskusteluista. Päivystäjät kokivat Kriisipuhelin-keskustelut pandemiavuonna aiempaa kuormittavimmiksi, koska häiriösoittojen sekä päivystäjää tarkoituksella harhaan johtavien soittajien määrä kasvoi. Soittajat olivat myös aiempaa useammin aggressiivisia päivystäjiä kohtaan.

Verkkoauttaminen

Sekasin

Lisääntynyt tuen ja avun tarve näkyi myös nuorille ja nuorille aikuisille suunnatuissa Sekasin-työssä. Lukuisat palvelut joutuivat sulkemaan ovensa ja tarve verkkopalveluille kasvoi entisestään, mikä näkyi sekä yhteydenottojen mutta myös päivystäjien määrän kasvuna, kun monet toimijat siirsivät työtään verkkoon. useiden toimijoiden siirtyessä verkkoon. Sekasin koulutti yli 340 ammattilaista ja yli 430 vapaaehtoista toimimaan vastaajina Sekasin-chatissa. Asiakasyhteydenotot kasvoivat neljänneksellä 170.171 yhteydenottoon. Käytyjen keskustelujen määrä kasvoi puolella yhteensä 30.996 keskusteluun. Keskustelujen keskipituus oli 39 minuuttia. Jonotusajat venyivät edelleen erityisesti iltaisin pitkiksi, jopa tuntien mittaisiksi.

Nuorten yhteydenottojen aiheet olivat samoja kuin aikaisempina vuosina. Yleisimpiä syitä ovat paha olo (masentuneisuus, ahdistuneisuus, pelot), ihmissuhteisiin liittyvät haasteet, arjessa selviytymiseen liitty-vät ongelmat sekä itsetuhoisuus. Itsetuhoisten yhteydenottojen prosentuaalinen osuus pysyi samana aiempaan vuoteen verrattuna, mutta määrällisesti kasvua oli läpi vuoden. Yhteydenottajista 72 prosenttia oli naisia, 18 prosenttia miehiä, neljä prosenttia muuta sukupuolta ja kuuden prosentin kohdalla sukupuolta ei tiedetä. Suurimmat ikäryhmät olivat 15-17 vuotiaat (21%) sekä 20-24 –vuotiaat (29%).

Sekasin Gamingin jäsenmäärä kasvoi entisestään, 14 742:een (2019:11.733). Serverillä kirjoitettiin yh-teensä yli 2,5 miljoonaa viestiä ja puhuttiin yli 3,6 miljoonaa minuuttia. Yleisen kanavan jälkeen eniten keskusteltiin #mielenterveys kanavalla, jossa viestejä kirjoitettiin yli 95 000.

Tukinet

Verkkokriisikeskus Tukinetin käyttäjäjärjestöjen määrä lisääntyi koronavuoden aikana 48 järjestöllä yhteensä 120 järjestöön. MIELI ry:n ja kriisikeskusverkoston Mieli-tukisuhteissa viestejä 6 231 ja aikuisille suunnatussa Solmussa chatissä 1 730. Solmussa chat joutui resurssisyistä edelleen toimimaan melko sup pein aukioloajoin. Kaikkien käyttäjäjärjestöjen ryhmächateissä osallistujia oli 3 381 ja keskusteluryhmissä 10 395.

SOS-kriisikeskus

Helsingin Pasilassa MIELI ry:n keskustoimiston yhteydessä toimiva SOS-kriisikeskus palvelee pääkaupun kiseutua ja järjestää ryhmätoimintaa myös valtakunnallisesti. Koronavuonna asiakasmäärät keväällä alussa laskivat, mutta koko vuoden asiakasmäärä nousi edellisvuoden tasolle. Vastaanottotyö siirtyi ke väällä viikossa etäyhteyksin toteutettavaksi. Kasvokkain asiakkaita otettiin vastaan matalamman tautiti-lanteen aikoina jonkin verran myös kasvokkain. Kaikkiaan asiakkaita kriisikeskuksessa kävi 1 181 (2019: 1200) ja käyntikertoja oli 4 267 (4.215). Yleisimmät tulosyyt olivat ihmissuhdeongelmat (30 %), läheisen kuolema (20 % ) ja paha olo (14 %). Asiakkaista noin kolmasosa oli edellisvuosien tapaan maahanmuuttajataustaisia. Kolme neljäsosaa asiakkaista oli 18-50-vuotiaita.

Etätapaamisten vuoksi palautetta saatiin vähemmän kuin lähivastaanotolta. Tuloksellisuusmittarin mukaan asiakkaiden toiveikkuus oli lisääntynyt, arkea haittaavien ongelmien määrä vähentynyt, suoriutuminen päivittäisistä tehtävistä oli parantunut ja myös itsetuhoisten ajatusten määrä oli vähentynyt. Asiakkaat kokivat, että muutos oli johtunut pääasiassa saamastaan kriisiavusta.

Ryhmätoimintaa jatkettiin koronapandemiasta huolimatta, mikä sai runsaasti kiitosta osallistujilta. Mat kustamista ja majoitusta edellyttäviä intensiivijaksoja jouduttiin siirtämään keväältä syksylle ja osa vielä syksyltä seuraavaan vuoteen. Ryhmissä uusina kohderyhminä oli koronaepidemian vuoksi kärsineet yrit täjät ja työttömäksi jääneet sekä Vastaamo -tietomurron uhrit (Vastaamo-ryhmiä yhteensä 7, joissa oli noin 50 osallistujaa).

Vertaistukiryhmissä oli 281 osallistujaa. Viikoittain kokoontuvia ryhmiä oli 26, joissa 232 osallistujaa. Intensiiviryhmien kolmeen jaksoon osallistui 49 henkilöä. Tulos oli hyvä huomioiden, että keväällä siirryttiin nopeasti etäryhmiin, joita aiemmin ei ole toteutettu.

Vapaaehtoistoiminta

Koronaepidemian myötä toimintaan hakeutui runsaasti lisää vapaaehtoisia. Vapaaehtoisia koulutettiin 104, joista 26 Kriisipuhelimeen ja 78 Sekasin-chatiin. Osa aiemmista vapaaehtoisista jäi tauolle tai pois toiminnasta, koska päivystykset piti siirtää omaan kotiin. STEAn myöntämällä korona-lisäavustuksella voitiin vahvistaa vapaaehtoistyön koordinointia. Aktiivisia vapaaehtoisia oli mukana 93, jotka kaikki työskentelivät pääosin omissa kodeissaan.

Itsemurhien ehkäisykeskus

Koronakriisin alkuvaiheessa itsetuhoisuus jopa väheni MIELI ry:n kriisiyhteydenotoissa, mutta myöhemmin keväällä itsetuhoisuuden määrä yhteydenotoissa lähti nousuun. Itsemurhien määrä ei kuitenkaan näytä vuoden aikana kasvaneen.

Asiakasvastaanotolla itsemurhaa yrittäneille, vakavasti itsetuhoisille ja heidän läheisilleen kävi yhteensä 302 asiakasta. Asiakaskäyntejä oli 902. Maaliskuussa asiakasvastaanotto siirtyi toimimaan etäyhteyksin mutta palasi toukokuun lopussa toimistolle, kun arvioitiin, että itsemurhien ehkäisytyössä mahdollisuus kasvokkaiseen kohtaamiseen oli erityisen tärkeää. Asiakkaita voitiin kuitenkin ottaa edelleen vastaan myös etäyhteyksin.

Vertaistukiryhmiä järjestettiin itsemurhan kautta läheisensä menettäneille ja avoimia vertaisryhmiä itsemurhaa yrittäneiden nuorten vanhemmille. Ryhmät kokoontuivat viikoittain Helsingissä ja intensiiviryhminä kurssikeskuksissa eri puolilla maata. Kokonaisosallistujamäärä ryhmissä oli 70 henkilöä.

Hankkeet

Paloma 2 (1.5.2019-30.6.2021)