Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
MIELI ry luotaa yhteiskunnallisia prosesseja ja vaikuttaa valmisteilla oleviin päätöksiin kansallisesti ja Euroopan tasolla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on järjestön yhteinen tehtävä, jota toteutetaan kaikissa yksiköissä ja yhdessä paikallisjärjestöjen kanssa. Työtä linjaavat MIELI ry:n hallitusohjelmatavoitteet sekä järjestön mielen hyvinvoinnin ja itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelmat. Järjestö korostaa mie-lenterveyden edistämistä kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja jokaisen oikeutta hyvään mielenterveyteen.
Vaikuttamistyössä etukäteen suunniteltuja teemoja toimintavuonna olivat sote-uudistus, mielenter-veystrategian ja siihen sisältyvän itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpano, terapiatakuu-kansalaisaloitteen toimeenpano sekä kuntavaalitavoitteiden valmistelu. Myös mielenterveystoimet osana työllisyysastekeskustelua oli keskeinen teema vaikuttamistyössä samoin kuin vaikuttaminen valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelma VANUPOn toimeenpanoon. Näiden rinnalle nousivat keväällä väestön henkinen kriisinkestävyys ja koronapandemian mielenterveysvaikutukset sekä ajateltua vahvemmin myös kansalaisjärjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen.
Koronakriisin myötä väestön henkinen kriisinkestävyys nousi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätök-sentekijöiden huoleksi maalis-huhtikuussa. MIELI ry:n asiantuntemukselle oli kysyntää sekä mediassa että viranomaisprosesseissa. MIELI ry myös aktiivisesti itse tuotti julkiseen keskusteluun näkökulmia kriisistä selviytymiseen ja jälleenrakennukseen. Valtioneuvoston kanslialle ja Helsingin kaupungille tuotettiin säännölliset katsaukset kriisityössä esille nousevista, väestön hyvinvointiin liittyvistä havain-noista. MIELI ry oli yksi ensimmäisistä kumppanijärjestöistä valtioneuvoston kanslian Suomi toimii –valmistelussa, jonka tavoitteena oli nostaa järjestöjen toimia ja näkökulmia koronatilanteessa pärjäämisen tueksi.
Mielenterveyspolitiikassa keskeinen kansallinen vaikuttamisfoorumi on eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, joka koostuu valtakunnallisista mielenterveysjärjestöistä ja puolueiden nimeämistä kansanedustajista.
Vaikuttamistyössä tiivistettiin edelleen yhteistyötä muiden valtakunnallisten mielenterveysalan keskusjärjestöjen MTKL:n, Finfamin ja Psykosociala forbudjetin sekä mielenterveysjärjestöjen laajemman verkoston, Mielenterveyspoolin kanssa. MIELI ry toimi Mielenterveyspooli2.0-hankkeen hallinnoivana järjestönä.
Vuoden aikana valmistui myös MIELI ry:n aloitteesta tehty itsemurhien ehkäisyn Käypä hoito -suositus sekä Duodecimin mielenterveyden ja aivoterveyden konsensuslausuma. Myös jälkimmäisen valmistelu liittyi MIELI ry:n esittämään huomioon siitä, että mielenterveys jäi puuttumaan vuonna 2017 valmistu-neesta tarttumattomien sairauksien konsensuslausumasta.
Kansainvälinen vaikuttamistyö
MIELI ry on eurooppalaisten mielenterveystoimijoiden kattojärjestön Mental Health Europe (MHE) -järjestön jäsen. MIELI ry osallistui vuonna 2020 MHE:n johtoryhmän työskentelyyn, ja vaikutti sitä kautta mm. EU:n mielenterveysstrategian valmistelusta käytyyn ja COVID-19 epidemian mielenterveysvaiku-tuksia koskevaan eurooppalaiseen keskusteluun.
Kriisiauttamisessa tehdään yhteistyötä auttavien puhelimien eurooppalaisen IFOTES (International Fe-deration for Telephone Emergency Services) kanssa. Mieli ry on jäsen International Association for Sui-cide Prevention IASP -järjestössä, joka järjestää joka toinen vuosi maailman kongressin ja edistää itsemurhien ehkäisyä ja tuottaa materiaalia maailman itsemurhien ehkäisypäivään vuosittain. Itsemurhien ehkäisy-yhteistyötä tehtiin myös Facebookin kanssa. Sekasin-chat toiminta on herättänyt kiinnostusta laajasti kansainvälisesti.