Apua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa

MIELI ry Kriisikeskusverkostoon kuuluu 22 kriisikeskusta. Kriisiauttamista tehdään vastaanotoilla, ryhmissä, kriisipuhelimessa ja verkossa.

Kriisipuhelimen yhteydenottomäärät ennätyslukemiin

Kriisipuhelimessa yhteydenottomäärät kasvoivat ennätyslukemiin. Yhteydenottojen määrä kasvoi 10 prosentilla edellisvuodesta ja 46 prosenttia vuodesta 2019.

Vuoden 2021 aikana puhelimeen soitettiin 309 543 kertaa. 85 143 soittoon (27,5 %) pystyttiin vastaamaan. Kriisipuhelin vastasi suomen lisäksi myös ruotsiksi, arabiaksi ja englanniksi.

Kriisipuhelimessa päivysti noin 900 kriisityön ammattilaista ja vapaaehtoista yhteensä 27 päivystyspisteessä. Koronapandemian myötä erityisesti Sekasin-chattiin hakeutui paljon lisää vapaaehtoisia. Kriisipuhelimeen koulutettiin 23 uutta vapaaehtoista. Koronapandemian aikana käynnistetystä etäpäivystämisestä tuli osa pysyvää toimintaa.

Palautekyselyihin vastanneista vapaaehtoisista valtaosa (97,6 %) koki saaneensa riittävästi tukea ja ohjausta vapaaehtoistyöhönsä. Kriisikeskuksen ilmapiiriä pidettiin palautteessa turvallisena ja luottamuksellisena ja vapaaehtoiset kokivat tulevansa arvostetuksi.

Lahjoitusvarat auttoivat vahvistamaan päivystystä, jota lisättiin alkuyön kiireisinä tunteina, loma-aikaan ja vuodenvaihteessa.

Miesten avun hakemista koskevaan kyselyyn tuli yli 2 000 vastausta. Kysely tuotti tärkeää tietoa miesten avun hakemisen esteistä.

Paha olo, johon liittyvät mm. ahdistuneisuus, masentuneisuus ja pelot nousi yleisimmäksi kriisikeskustelun syyksi. Itsetuhoisia soittoja puhelimeen tuli keskimäärin 16 vuorokaudessa. Niistä itsemurhavaara oli akuutti keskimäärin kolmessa keskustelussa, eli soittajalla oli konkreettinen itsemurhasuunnitelma tai hän oli ennen puhelua yrittänyt itsemurhaa.

97,5 % kriisipuhelimeen palautetta antaneista oli tyytyväisiä keskusteluun.

Esimerkiksi henkeä uhkaavissa tilanteissa tai akuutissa lastensuojelun tarpeessa kriisipuhelinpäivystäjä ottaa yhteyden viranomaisiin. 2021 soitettiin 174 kertaa Hätäkeskuslaitokseen ja tehtiin 28 vanhuspalvelulain mukaista ilmoitusta, 24 rikosilmoitusta ja 17 lastensuojeluilmoitusta. Soittojen määrä hätänumeroon kasvoi, lastensuojelu- ja rikosilmoitusten määrä pieneni.

97,5 % kriisipuhelimeen palautetta antaneista oli tyytyväisiä keskusteluun. Päivystäjien tekemien arvioiden mukaan suurin osa soittajista hyötyi keskustelusta, mikä tarkoittaa, että soittaja sanoi rauhoittuneensa, tulleensa kuulluksi, olonsa helpottuneen ja voivansa paremmin.

MIELI ry:n koordinoimassa verkkokriisikeskus Tukinetissä toimi 120 järjestöä. 10 % järjestöistä poistui, mutta saman verran tuli vuoden aikana tilalle. Lisäresursoinnista huolimatta aikuisille suunnattu Solmussa-chat ruuhkautui.

SOS-kriisikeskus palveli kasvokkain ja etänä

Pääkaupunkiseutua palvelevan SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanotolla kävi yli 1 200 asiakasta. Asiakkaille pystyttiin tarjoamaan tapaamisaika noin viikon sisällä yhteydenotosta. Koronaepidemian myötä kriisivastaanoton työmuodoksi tuli etävastaanotto joko videovälitteisesti tai puhelimitse. Etävastaanottoja jatketaan kasvokkaisen työn rinnalla.

Yleisimmät yhteydenoton syyt olivat ihmissuhdeongelmat (21 %, 2020: 30 %), kuolema (11 %, 2020: 20 %), paha olo (10%, 2020: 14 %) sekä maahanmuuttoon liittyvä kriisi (10 %). Asiakkaista naisia oli 70 prosenttia ja 78 prosenttia 18–50-vuotiaita. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osuus hiukan kasvoi toimintavuonna (32 % -> 36 %).

Asiakkaat kokivat, että kriisiavusta oli hyötyä. Tuloksellisuusmittarin mukaan asiakkaiden toiveikkuus oli lisääntynyt, arkea haittaavien ongelmien määrä vähentynyt, suoriutuminen päivittäisistä tehtävistä parantunut ja itsetuhoisten ajatusten määrä vähentynyt. Vuoden 2021 aikana otettiin käyttöön FIT (Feedback informed treatment) eli Palautetietoinen asiakastyön arviointimenetelmä.

Vertaistukiryhmät tavoittivat kasvokkain ja etänä

Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät vaikeassa elämäntilanteessa oleville tavoittivat 197 osallistujaa joko kasvokkain tai etänä videovälitteisesti. Vuonna 2021 ryhmätoimintaa järjestettiin mm. päihdekuoleman kautta lapsensa menettäneille, masentuneille, ahdistuneille, yksinäisille nuorille aikuisille, vanhempiensa päihteiden käytöstä lapsena kärsineille nuorille aikuisille, ALS:iin sairastuneille ja heidän puolisoilleen, syöpään sairastuneiden omaisille, koronapandemian myötä vaikeuksissa oleville yrittäjille ja työttömäksi jääneille sekä Vastaamo-tietoturvamurron uhreille.

Tuloksellisuusmittarin mukaan ryhmiin osallistuneiden toiveikkuus oli lisääntynyt, suoriutuminen päivittäisistä tehtävistä oli parantunut ja itsetuhoisten ajatusten määrä oli vähentynyt. Muutosten koettiin johtuvan ryhmästä keskiarvolla 3,8 (asteikolla 1–5). Palauteprosentti oli noin 90 %.

Kriisikeskus tekee paljon yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen, pääkaupunkiseudun maahanmuuttoyksiköiden ja vastaanottokeskusten kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös paikallisten kriisikeskusten, Surujärjestöjen Nuoret lesket, Surunauha, Huoma, ja Käpy kanssa sekä Uudenmaan Lihastautiliiton, Syöpäjärjestöjen, Irti huumeista ry:n, Helsingin yrittäjien ja FinFami Uusimaan kanssa.

Itsemurhien ehkäisytoiminta jatkui eri paikkakunnilla

Itsemurhien ehkäisykeskus (IE-keskus), jonka tavoitteena on ehkäistä itsemurhia ja itsemurhayrityksiä Suomessa, toimii Helsingissä ja Kuopiossa. Itsemurhien ehkäisykeskus tarjoaa kohdennetusti maksutonta matalan kynnyksen kriisiapua (LINITY-interventio) itsemurhaa yrittäneille. Kriisiapua ja vertaistukea tarjotaan myös vakavasta itsetuhoisuudesta kärsiville, heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille. Kriisiavun lisäksi toiminnan tavoitteena on itsetuhoisuutta kohtaavien ammattilaisten osaamisen ja tiedon lisääminen niin, että itsetuhoisuudesta puhuttaisiin avoimemmin.

Itsemurhien ehkäisykeskuksen toimintaa pystyttiin vahvistamaan toimintavuonna lahjoitusvaroilla.

Itsemurhien ehkäisykeskuksen asiakkaista suurin ikäryhmä olivat 18–29-vuotiaat (38 %).

Toimintavuonna IE-keskuksessa kohdattiin yhteensä 262 asiakasta sekä kasvokkain että puhelimitse tai videovälitteisesti. Asiakkaista 69 % oli naisia, 28 % miehiä ja 3 % muita.  Suurin ikäryhmä olivat 18–29-vuotiaat (38 %). Asiakkaista suurin osa ohjautui Itsemurhien ehkäisykeskukseen sote-palveluiden kautta.

Syksyllä 2021 käynnistyi ensimmäistä kertaa avoin nettiryhmä itsemurhaa yrittäneiden nuorten vanhemmille yhteistyössä HUS nuorisopsykiatrian kanssa. Kaikkien vertaisryhmien kokonaisarvosana oli kiitettävä.

Lisäksi tuotettiin itsemurhaa yrittäneen henkilön turvasuunnitelma. Suunnitelma ja siihen liittyvät videot ovat MIELI ry:n verkkosivuilla vapaasti käytettävissä. Vuonna 2021 Itsemurhien ehkäisykeskuksessa toteutettiin myös kouluille opas itsemurhakriisiin.

Tämä kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2021.