Liikuntakasvatusupseeri Manne Isoranta: ”Asepalvelus keskeytyy usein mielenterveyssyistä”
Manne Isoranta oli haastateltavana Mielen puolikkaat -podcastissa. Podcastia voi kuunnella Spotifyssa, YouTubessa, Soundcloudissa ja muilla podcast-alustoilla (linkit avautuvat uusiin välilehtiin).
Koronapandemian jälkeen Maanpuolustuskorkeakoulussa havahduttiin siihen, että osalla henkilökunnasta oli haasteita palata pitkän etäjakson jälkeen lähityöhön. Työ- ja palveluturvallisuuspäällikkönä työskennellyt liikuntakasvatusupseeri Manne Isoranta alkoi etsiä apua tilanteeseen ja törmäsi MIELI ry:n Mielenterveyden ensiapu -koulutuksiin. Sen jälkeen koulutus on järjestetty henkilöstölle vuosittain.
”Jos osastolla jollakin menee jalka poikki tai taju, niin me kaikki tiedämme, mitä tehdä. Halusimme esihenkilöille ja vertaisille työkaluja myös niihin tilanteisiin, kun jollakin on mielenterveyden kanssa haasteita”, Isoranta sanoo.
”Armeijassa on hyvä opetella vertaisten kanssa myös mielenterveyteen liittyviä taitoja.”
Isorannan mielestä jatkossa on tärkeää, että myös varusmiehet saavat saman koulutuksen, koska palveluksen keskeytysprosentti mielenterveyssyistä on jo pitkään ollut korkealla: kaikista palveluksen keskeyttäneistä jopa 54 prosenttia johtuu mielenterveyshäiriöistä.
”Armeijassa on hyvä opetella vertaisten kanssa myös mielenterveyteen liittyviä taitoja, kuten puhumista. Mielenterveys on kuitenkin aina mukana, oli ihminen missä vaiheessa elämää tahansa.”
Henkinen hyvinvointi jää vielä fyysisen varjoon
Isoranta myöntää, että maanpuolustuskorkeakoulu tai armeija on mielenterveysasioille osin haastava ympäristö.
”Mielenterveydestä puhuminen saatetaan nähdä heikkoutena tai siten, että on jo jotakin ongelmia. Jos puhuu niin sanotusti pehmoisia, sen nähdään pehmentävän, ja sellainen ei luontaisesti sovi alaan”, Isoranta kuvaa.
Maanpuolustuksessa ihmisiä koulutetaan vaativiin poikkeusoloihin. On pitkiä harjoituksia eri olosuhteissa, harjoitellaan valoisalla, pimeällä, kylmässä, vaatteet märkänä tai eri vuorokaudenaikoina niin, että ihminen on todella koetuksella. Tavoitteena on vahvistaa äärimmäistä kriisinkestävyyttä. Siinä korostuvat helposti sellaiset ominaisuudet kuin vahvuus ja kestävyys. Ehkä juuri siksi kurssit on otettu vastaan kaksijakoisesti.
”Mielenterveydestä puhuminen saatetaan nähdä heikkoutena tai siten, että on jo jotakin ongelmia.”
”Valtaosa ymmärtää, että mielenterveyden ensiapu on ennaltaehkäisevää samoin kuin tavallinenkin ensiapukurssi, mutta osan reaktio on ollut se, että ei minulla ole mitään ongelmia. Yleisesti ottaen naiset ja siviilit ovat ottaneet koulutuksen avoimemmin vastaan, sotilaat ja miehet ovat suhtautuneet hieman kriittisemmin”, Isoranta sanoo.
Mielenterveyssyistä tapahtuvien keskeytysten vuoksi varushenkilöiden koulutukseen on lisätty vuonna 2020 toimintakykyohjelmat Taistelijan keho ja Taistelijan mieli, joista jälkimmäinen sisältää psyykkisen, eettisen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamista. Isoranta on hieman harmissaan, että mieleen keskittyvä osuus on jäänyt ainakin toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Hänen mukaansa koulutusjärjestelmän uudistamisessa ollaan kuitenkin vielä alkutaipaleella.
”Jos verrataan fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn kehittämistä, niin psyykkisen puolen kehittämisessä ei olla menty vielä niin paljon eteenpäin. Tavoitteena on saada taistelukesto nopeasti esille, niin aina ei ole aikaa käydä mieleen liittyviä keskusteluja.”
Isorannan mukaan koulutuksessa opetellaan kuitenkin erilaisia hengitysharjoituksia, stressin tiedostamista ja sen vaikutuksia sekä oman kehon kuuntelemista.
”Puhutaan esimerkiksi taktisesta hengittämisestä ja hengityksen rytmittämisestä. Sillä päästään jo pitkälle, jos joku nuori oppii kuuntelemaan omaa kehoaan ja sitä, miltä hänestä tuntuu eikä pelkästään ulkopuolelta tulevaa viestiä. Se on ihan ensimmäinen askel.”
Heikko kunto heijastuu mielenterveyteen
Varushenkilöiden kunto on heikentynyt merkittävästi vuosien aikana, minkä myös liikuntakasvatusupseerina pitkään toiminut Isoranta on huomannut. Se näkyy päivittäisissä arjen toimissa, kuten ruokalaan marssimisessa: samat varushenkilöt jäävät jonon hännille. Isoranta huomaa työssään, miten kehnon kunnon kanssa pinnistely alkaa vaikuttaa myös mieleen.
”Kun ihminen huomaa, että hölkkää aina viimeisenä, ei jaksa kunnon puolesta eikä siksi pysty kunnolla keskittymään opetukseen, niin kyllä siinä itsetunto on kovilla.”
Fyysisen kunnon lasku näkyy Isorannan mukaan myös varushenkilöiden heikentyneessä palautumiskyvyssä, mikä taas vaikuttaa unen laatuun, ruokahaluun, hapenottokykyyn ja moneen muuhun asiaan.
Jos kutsunnoissa huomataan, että varushenkilön kunto on heikko, palvelusta lykätään ja tulevalle alokkaalle annetaan liikuntaresepti.
”Jos ennuste on valmiiksi huono, ja ihminen joutuu keskeyttämään palveluksen alhaisen kunnon vuoksi, niin voi vain kuvitella, mitä se mielelle tekee. Siksi emme ota enää liian heikkokuntoisia varushenkilöitä palvelukseen.”
Koska armeijassa toimitaan mm. aseiden kanssa, niin kynnys keskeytyksiin mielenterveyssyistä on aikaa myöden madaltunut. Isoranta ajattelee, että nykynuorilta puuttuu myös tietynlaista pitkäjänteisyyttä.
”Ei ole sellaista ajatusta, että katson vielä hetken, jos tämä tästä helpottaisi. Heti kun tulee ensimmäinen sokki niin todetaan, että tämä oli tässä.”
Tekeekö armeija pojista miehiä?
Isoranta on itse oppinut Mielenterveyden ensiapu -koulutuksista sen, että mielenterveys tarkoittaa lopulta hyvin arkisia asioita. Hän on ymmärtänyt, miten tärkeää on saada kiinni siitä, mitä omassa sisimmässä liikkuu ja toisaalta, millaisia taitoja vaaditaan toisen kuuntelemiseen.
”Helposti ihminen alkaa ratkaista toisen pulmia tai esittää vastakysymyksiä, mutta oikeasti tärkeintä on nimenomaan kuunnella.”
Isoranta hoitaa mielenterveyttään lähtemällä ulos lenkille ja välttämällä liian isoja haasteita. Hänen mielestään on tärkeää laskea välillä vaatimustasoa ja antaa anteeksi itselleen, jos joku asia menee huonosti.
”Itse olen oppinut Mielenterveyden ensiapu -koulutuksista, että tärkeintä on kuunnella.”
Vanha sanonta kuuluu, että armeija tekee pojista miehiä. Joko se on aika korvata uudella? Isorannan mielestä ei täysin.
”Miten olisi niin, että armeija tekee lapsista aikuisia? Kyllä se kasvattaa, opettaa sietämään paineita ja erilaisia ihmisiä, jos ihminen laitetaan kymmenen tuntemattoman kanssa samaan tupaan selviämään 24 tuntia vuorokaudessa. Moni ei ymmärrä sitä palveluksen aikana, mutta usein niitä opittuja taitoja voi viedä myös työelämään”, Isoranta sanoo.
Kuuntele jakso
Mielen puolikkaat löytyy Soundcloudista, YouTubesta, Spotifysta sekä muilta podcast-alustoilta.
Kaikki Mielen puolikkaat -jaksot
Löydät kaikki aikaisemmat Mielen puolikkaat -podcastin jaksot MIELI ry:n sivuilta.