Miksi nuorten tulevaisuususko horjuu, Elsi Sloan?
Elsi Sloan oli haastateltavana Mielen puolikkaat -podcastissa. Podcastia voi kuunnella Spotifyssa, YouTubessa, Soundcloudissa ja muilla podcast-alustoilla (linkit avautuvat uusiin välilehtiin).
Elsi Sloan on 25-vuotias näyttelijä, joka on tunnettu muun muassa päärooleistaan Helsingin kaupunginteatterin Kuningatarnäytelmässä ja Sydänpeto-elokuvassa. Hän opiskelee viidettä vuotta näyttelemistä Tampereen yliopistossa.
Sloan on myös lauluntekijä: hänen debyyttialbuminsa “Pakko muuttua” julkaistiin vuonna 2023.
Sloan kertoo Mielen puolikkaat -podcastissa, että lauluntekijyys on eniten hänen mielenterveyteensä vaikuttava asia. Se on ollut keino käsitellä tunteita jo pienestä pitäen.
“Tälläkin viikolla olen mennyt hautausmaalle kävelemään ja lauleskelemaan, kun piti saada päätä selväksi.”
Hän sanoo, että sai säikyteltyä itseään sillä tavalla, että omat murheet tuntuivat pieniltä.
“Pimeällä hautausmaalla tuntui, että joka paikassa kävelee jotain kummituksia. Sitten tulin sieltä pois ja olin ihan ok”, hän kertoo.

Sydänsuruista ei tule parhaita biisejä
Sloan kertoo, että kulttuurin merkitys on hänen elämässään suuri. Ehkä jopa ylikorostunut.
”Helposti se menee myös sellaiseksi, että tämä on koko maailma, tämä koko elämä.”
Hän joutuu tasapainoilemaan, jotta sen rooli ei kasva liian isoksi.
“Ensinnäkin minulla ei ole olemassa sellaista skenaariota, jossa olisin vakiduunissa ja tietäisin, miten paljon palkkaa saan ja jatkuvatko työt.”
Sloan kuvailee, että epävarmuuden sietäminen vaikuttaa heikentävästi mielenterveyteen. Esiintyjänä on myös haavoittuvassa asemassa ja arvioitavana ihmisten edessä. Sillä on vaikutuksia itsetuntoon.
“Paljon parempaa taidetta tulee siitä, kun elämän peruspalikat ovat kunnossa ja pystyy sitten käyttämään energiansa työskentelyyn eikä selviämiseen.”
Hän ei usko myyttiin, jonka mukaan kärsimys tuottaisi hyvää taidetta.
“Tapasin teininä brittiläisen muusikko Imogen Heapin. Kysyin häneltä neuvoja, koska haaveilin muusikkoudesta ja artistiudesta.”
Artistin vastaus oli mieleenpainuva: “Älä usko niitä, kun ne sanovat, että sydänsuruista tulee parhaimmat biisit.”
Taide ja kulttuuri tukevat mielenterveyttä
Taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia: ne tuottavat muun muassa yhteisöllisyyttä, merkityksen kokemusta ja uusia oivalluksia.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan taiteen kokeminen ja tekeminen voivat ehkäistä mielenterveyden ongelmia. Ne ovat myös keinoja hoitaa ja hallita mielenterveyden haasteita.
Sloanin mukaan taiteellisia keinoja kannattaa käyttää elämänhallinnassa ja mielenterveyden edistämisessä.
“Toivoisin, että kaikilla ihmisillä on se olo, että heillä on oikeus toteuttaa itseään. Ja toivottavasti myös resursseja ja itseluottamusta lähteä kokeilemaan ja tekemään.”
Hän ajattelee, että kaikki ihmiset pystyvät tekemään biisejä ja näyttelemään siinä, missä kaikki ihmiset on lapsena pystyneet leikkimään.
“Aina ei tarvitse olla hyvä. Omaa itseään varten tehty taide on ihan supertärkeää.”
Myös taiteen kokeminen on hyvä tapa käsitellä omia tunteitaan.
”Esimerkiksi keikat mahdollistavat sen, että pystyy käymään läpi omia tunneprosessejaan tilassa, jossa on muita ihmisiä: ja on silti ihan tosi normaalia itkeä vaikka Pehmoainon keikalla.”
Sloanin mukaan parhaimmillaan taide voi toimia ikään kuin filtterinä: taidekokemuksen jälkeen voi nähdä koko maailman eri tavalla.
“Jotenkin aistit terävöityvät eri tavalla esimerkiksi minimalistisen keikan jälkeen.”

Miksi kaikki eivät ole kaduilla ilmastokriisin takia?
Kyselytutkimusten mukaan nuorilla ja nuorilla aikuisilla on entistä vähemmän luottoa tulevaisuuteen. Esimerkiksi ilmastokriisi ja luontokato ovat nakertaneet toivetta paremmasta huomisesta.
Ympäristöahdistusta tutkinut Panu Pihkala on kirjoittanut, että yksi tapa käsitellä ilmastoon ja luontokatoon liittyviä tunteita on toiminta esimerkiksi ympäristöliikkeessä.
Sloan on mukana Elokapinassa. Hän kertoo, että ympäristöaktivismin tekemisessä on kaksi mielenterveysnäkökulmaa.
”Ensimmäinen on se, että onhan se nyt ihanaa olla siellä kadulla niin, että siellä on läjäpäin muita ihmisiä, jotka ovat samalla tavalla eksistentiaalisesti kauhuissaan ilmastokriisistä.”
Hän kuvaa, että ilmastokriisi on hänen loppuelämänsä raami: ja varmasti monen seuraavankin sukupolven.
“Sitten kun on siellä kadulla muiden ihmisten kanssa yhdessä, niin tulee jatkuvasti myös sellainen olo, että mikseivät kaikki ole täällä. Miten on mahdollista, että muita ihmisiä ei ahdista tarpeeksi tai he eivät ole raivoissaan?”
Sloan kertoo, että mikään ole akuutimpaa kuin ilmastokriisi ja siihen valmistautuminen.
“Kun tietää sen, että tulee elämään ilmastokriisin seurausten keskellä loppuelämänsä, niin se pitäisi ottaa tosissaan.”
Hän vaatii päättäjiltä toimia.
“Se auttaisi aika paljon mielenterveyteen: ei olisi niin näköalatonta joka suuntaan. Kaikki omat huolet tuntuvat jatkuvasti niin typeriltä sen takia, että kaikki mitä me rakastamme on vaarassa.”

Nuoria voi auttaa kuuntelemalla
Nuorten mielenterveyskriisistä on puhuttu jo vuosia. Kouluterveyskyselyn mukaan etenkin ahdistus ja masennus ovat yleistyneet.
Sloan nostaa podcastissa esiin ilmastokriisin, hyvinvointivaltion heikentämisen ja yksinäisyyden mahdollisiksi syiksi pahoinvoinnille.
“Minusta on tosi absurdia kysyä nuorilta, että miksi olette niin masentuneita tai ahdistuneita. Eikö se ole aika terve reaktio tähän skeidaan, missä olemme?”
Miten nuoria sitten voisi auttaa?
“Kuuntelemalla heitä oikeasti. Palveluiden pitää olla myös kunnossa: esimerkiksi Sekasin-chat saisi olla auki 24-7. Ja psykiatriselle osastolle pitäisi päästä helpommin, jos sille on tarvetta.”
Hänen mukaansa ihmisten pitäisi myös kantaa enemmän vastuuta toisistaan.
“Mutta en nyt tarkoita sitä, että itsetuhoisten nuorten läheisten pitäisi jotenkin venyä enemmän. Koska tiedän, että sellaisella paikalla on jo ihan liian moni tyyppi. Ja se on kamalaa: miten yksinäistä ja vaikeata se on se siinä asemassa oleminen.”
Sloan näkee yhteisöllisyyden merkityksen ratkaisevana, jotta mielenterveys vahvistuu.
“Lähtökohtaisesti voitaisin ajatella, että eletään yhdessä: että ihmiset eivät olisi yksin.
Kuuntele jakso
Mielen puolikkaat löytyy Soundcloudista, YouTubesta, Spotifysta sekä muilta podcast-alustoilta.
Kaikki Mielen puolikkaat -jaksot
Löydät kaikki aikaisemmat Mielen puolikkaat -podcastin jaksot MIELI ry:n sivuilta.
Apuasi tarvitaan
Liian moni nuori on jäänyt huolineen yksin. On suuri askel pyytää apua – ja suuri kolaus, jos avunpyyntöön ei voida vastata. Tällä hetkellä Sekasin-chat voi vastata vain joka neljännelle apua tarvitsevalle.
Tuellasi voimme vahvistaa yhä useamman nuoren mielenterveystaitoja ja tarjota keskusteluapua vaikeassa tilanteessa. Kiitos, kun autat.