Podcastit

Miten köyhyys vaikuttaa mielenterveyteen, Raisa Omaheimo?

Kirjailija ja kolumnisti Raisa Omaheimo kertoo Mielen puolikkaat –podcastissa, että köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteyttä ei tunnisteta Suomessa riittävän hyvin.

Raisa Omaheimo oli haastateltavana Mielen puolikkaat -podcastissa. Podcastia voi kuunnella Spotifyssa, YouTubessa, Soundcloudissa ja muilla podcast-alustoilla (linkit avautuvat uusiin välilehtiin).

Raisa Omaheimo on kirjailija ja yhteiskunnallinen keskustelija, joka on käsitellyt köyhyyttä terävissä kolumneissaan. Hänellä on aiheesta myös omakohtaisia kokemuksia.

“Minulla on kokemuksia siitä valtavasta stressistä, mitä köyhyys tuottaa. Köyhyys on tosi viheliäinen asia, koska se vaikuttaa niin valtavan kokonaisvaltaisesti ihmiseen”, Omaheimo kertoo Mielen puolikkaat –podcastissa.

Hänen mukaansa köyhyys sulkee ihmiseltä kykyä ajatella pidemmälle tulevaisuuteen, koska on pakko katsoa lähelle.

“Seuraava ateria tai seuraavan laskun eräpäivä on ainoa asia, mihin pystyy katsomaan.”

Köyhyyden kokemusta ei aina ymmärretä

“Elämme yksilöllistymisen aikaa. Tuntuu, että entistä isompi osa ihmisistä ajattelee, että me jokainen olemme oman onnemme seppiä”, Omaheimo sanoo podcastissa.

Hän kertoo, että todellisuudessa ihmisillä on hyvin erilaiset lähtökohdat elämään.

“Jos olet nuori aikuinen ja jostain syystä sössit raha-asiasi, onko sinulla joku, jolle voit soittaa? Vai meneekö sinun luottotiedot siinä?”

Omaheimo puhuu harhasta, jossa oma mielenterveys ja toimintakyky nähdään pysyvinä.

“Se on ihan fakta, että me olemme kaikki yhden vaikean onnettomuuden päässä syvästä köyhyydestä.”

Hänen mukaansa ajatus on kuitenkin niin pelottava ja ahdistava, että ihmiset ovat mieluummin miettimättä sitä.

Lisää puhetta rahasta ja toimeentulosta

Omaheimo kysyy podcastissa, uskaltavatko ihmiset kertoa, että heillä ei ole varaa esimerkiksi illalliseen ravintolassa ystäväporukan kanssa.

”Nämä ovat myös sellaisia häpeän paikkoja. Ihmiset voivat sanoa, että minulla on menoa tai en pääse, koska he eivät kehtaa sanoa, että minulla ei ole varaa tuohon ehdotettuun aktiviteettiin.”

Hänestä rahasta tulisi puhua enemmän ja avoimemmin. Silloin olisi mahdollista järjestää illanvieton suunnitelmat sillä tavalla, että se sopii kaikkien rahantilanteeseen.

”Mutta tuntuu, että tämä on monissa porukoissa tosi vaikeaa. Ja vähän tabu.”

Köyhyydestä johtuva häpeä nakertaa mielenterveyttä

Omaheimon mukaan köyhyydestä puhutaan usein kapealla ja holhoavalla tavalla.

“Hyvä köyhä marjastaa 200 litraa kotimaista marjaa, sienestää ja kerää pulloja. Hyvä köyhä on ahkera, ei koskaan tupakoi eikä osta ikinä ripsiväriä, koska sellainen on ihan hömpötystä”, hän kuvaa ironisesti.

Hän kritisoi podcastissa köyhiä syyllistävää puhetta: toimeentulo-ongelmien taustalla on usein rakenteellisia syitä. Hänen mukaansa niitä ei myöskään ratkaista yksilöpsykologisella tasolla.

”Jos ihmistä ahdistaa, että ei tiedä millä saa vuokran maksettua, niin se, että siitä voi puhua jonkun kanssa, voi kannatella vähän sitä ahdistusta. Mutta sehän ei ratkaise sitä, millä se vuokra maksetaan.”

Omaheimo sanoo, että näissä tilanteissa tarvitaan nimenomaan riittävää toimeentuloa, joka on ennakoitavaa ja säännöllistä.

”Toimeentulon ja mielenterveyden yhteyttä ymmärretään mielestäni liian vähän.”