Kunnan eri sektoreilla tehdyt päätökset muokkaavat lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä. Hyvinvointialueet ovat ratkaisijan asemassa kasvavien mielenterveysongelmien ja mielenterveyspalveluiden vuosikymmenten aikana kertyneiden ongelmien edessä.
Puolueiden vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin herättävät pohdintaa, saako nuorten mielenterveyskriisi ja sen vaikutukset oikean painoarvon ja riittääkö puolueiden tahtotila kriisin ratkaisemiseen.
Kuntia tulee rohkaista suunnitelmalliseen mielenterveyttä vahvistavaan päätöksentekoon. Mielenterveyttä edistävien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista kuntiin tulee vahvistaa osana mielenterveysstrategian toimeenpanoa.
Vaalikeskustelujen leikkauslistat herättävät huolta siitä, tunnistetaanko pahoinvoinnin hintaa kansantaloudelle tai sitä, että investoinnit mielenterveyteen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
Heikentynyt mielenterveys maksaa Suomelle yksitoista miljardia vuodessa. Kustannuksia voidaan pienentää mielenterveyden edistämisellä, ongelmien ennaltaehkäisyllä ja ajoissa saatavalla hoidolla.
MIELI ry:n vaalitavoitteet kaudelle 2023–2027 vahvistavat Suomessa asuvien mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveysongelmia. Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi, ja mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä. Eduskuntavaalit ovat myös mielenterveysvaalit.
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- tai markkinointitarkoituksiin. Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta.
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- tai markkinointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Keräävät sivuston käytöstä anonyymia tietoa, jota käytetään sivuston ja sen sisältöjen kehittämiseen.
