Sari Aalto-Matturi: ”Säästöt mielenterveysongelmien miljardikustannuksista eivät synny leikkaamalla”
Kirjoittaja
Tänä vaalikeväänä mielenterveys on noussut vaalikeskusteluihin vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Vaalitenttien keskiössä ovat kuitenkin leikkauslistat. Tämä herättää huolen siitä, tunnistetaanko talouden tasapainoa hakevassa Suomessa hyvinvoinnin taloudellinen potentiaali ja pahoinvoinnin hinta kansantaloudelle.
Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi. Nuorisopsykiatrian hoitojonot ovat tällä vuosituhannella kolminkertaistuneet. Mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä.
Jonojen purkaminen ja peruspalveluiden vahvistaminen tulee kalliiksi, mutta hoitovelan laiminlyöntiin Suomella ei ole varaa taloudellisesti eikä inhimillisesti. Meillä ei myöskään ole varaa siihen, että jokaista hoitojonosta purettua nuorta, työikäistä tai ikääntynyttä kohti jonoon tulee uusi. Emme voi hoitaa vain oireita: katse on käännettävä syihin ja ennakoiviin toimiin.
Mielenterveyden häiriöt maksavat vähintään 11 miljardia vuodessa. Nuorisopsykiatrian hoitojonot ovat kolminkertaistuneet. Mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä.
Käsillä on mielenterveyskriisi, joka ei ratkea itsestään. Mielenterveyden suunta on käännettävä positiiviseksi. Investoinnit mielenterveyden vahvistamiseen maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti. Suomessa asuvien mielenterveys on välttämätön sisäisen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden edellytys.
Investointeja mielenterveysstrategian toimeenpanoon, nuorten hyvinvointiin ja terapiatakuuseen
Mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kolmea painopistettä. Ensinnäkin kansallisen mielenterveysstrategian 2020–2030 toimeenpano on tulevalla hallituskaudella syytä ottaa vakavasti. Tämä tarkoittaa suunnitelmallista, hallinnonalat yhdistävää, resursoitua työtä, johon kytketään kaikki toimijat mukaan: valtioneuvoston kanslia, ministeriöt, hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja elinkeinoelämä.
Toiseksi nuorten hyvinvointi on nostettava hallituskauden 2023–2027 kärkitavoitteeksi koronavelan korjaamisen, ympäristökriisin ja talouden tasapainon rinnalla. Vaikka mielenterveysstrategian toimeenpanossakin keskeisen fokuksen on oltava mielenterveyden vahvistamisessa ja etenkin nuorissa ja nuorissa aikuisissa, tämä ei yksin riitä kääntämään suuntaa. Kansalliset talkoot nuorten hyvinvoinnin hyväksi tulee resursoida ja vastuuttaa niin, että tulosta syntyy.
Kolmantena mielenterveyden palvelujärjestelmä on tulevalla hallituskaudella käännettävä oikein päin. Perusterveydenhuollon terapiatakuu on välttämätön askel mielenterveyden oikea-aikaiseen hoitoon ja samalla keino pitää erikoissairaanhoidon hoitojonot jatkossa taloudellisesti ja inhimillisesti siedettävinä. Painopiste mielenterveyspalveluissa on siirrettävä kuormittuneesta erikoissairaanhoidosta ja kuntoutuksesta matalan kynnyksen tukeen ja oikea-aikaiseen hoitoon.
Jo syntyneiden ongelmien purkaminen maksaa paljon – sille emme voi mitään. Peruspalveluita kehittämällä, nuorten hyvinvointia vahvistamalla ja väestön mielenterveyttä edistävillä toimilla voimme kuitenkin keventää kustannuksia tulevaisuudessa.
Esimerkiksi terapiatakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa maksaa noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, mutta säästää viisinkertaisen summan jo pelkästään vähentyvinä etuuksina ja kasvavina ansiotuloveroina. Kaikkein tehokkainta on kuitenkin mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa mielenterveyden mahdollisuudet toivottavasti tunnistetaan. Mielenterveyden miljardikustannuksista on mahdollista saada suuriakin säästöjä. Niitä ei kuitenkaan saada leikkaamalla vaan investoimalla viisaasti.
Ota yhteyttä
Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja
+358 400 508 234
etunimi.sukunimi@mieli.fi
