Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
MIELI ry luotaa yhteiskunnallisia prosesseja ja vaikuttaa valmisteilla oleviin päätöksiin kansallisesti ja Euroopan tasolla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on järjestön yhteinen tehtävä, jota toteutetaan kaikissa yksiköissä ja yhdessä paikallisten seurojen kanssa.
MIELI ry luotaa yhteiskunnallisia prosesseja ja vaikuttaa valmisteilla oleviin päätöksiin kansallisesti ja Euroopan tasolla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on järjestön yhteinen tehtävä, jota toteutetaan kaikissa yksiköissä ja yhdessä paikallisten seurojen kanssa. Työtä linjaavat MIELI ry:n hallitusohjelmatavoitteet sekä seuran mielen hyvinvoinnin ja itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelmat. Järjestö korostaa mielenterveyden edistämistä kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja jokaisen oikeutta hyvään mielenterveyteen.
Kansallinen vaikuttaminen
Mielenterveyspolitiikassa keskeinen kansallinen vaikuttamisfoorumi on eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, joka koostuu valtakunnallisista mielenterveysjärjestöistä ja puolueiden nimeämistä kansanedustajista. Toimintavuonna puheenjohtajana toimi kevätkauden kansanedustaja Juha Rehula ja kevään eduskuntavaalien jälkeen kansanedustaja Tarja Filatov. MIELI ry:n hallinnoima Mielenterveyspooli 2.0 –hanke toimi neuvottelukunnan sihteeristönä. Vuoden aikana neuvottelukunta linjasi neuvottelukunnan yhteisiä eduskuntavaalitavoitteita.
Toimintavuonna 2019 keskeistä vaikuttamistyössä oli vaikuttaminen puolueiden eduskuntavaalitavoitteisiin, vaalikeskusteluun sekä hallitusohjelmavalmisteluun. MIELI ry pyrki myös nostamaan mielenterveyspolitiikkaa mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskusteluun, jossa se kiinnittyikin erityisesti hyvinvointitalouden teemaan. Puheenjohtajuuskauden loppupäätelmiin sisältyy linjaus EU:n uudesta mielenterveysstrategiasta. Vaikuttamistyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä muiden mielenterveysjärjestöjen kanssa Mielenterveyspooli2.0-hankkeen puitteissa, mutta MIELI ry vaikutti myös omilla painopisteillään ja toimillaan.
Vaalikeväänä MIELI ry oli yhdessä mielenterveyspoolin muiden toimijoiden mukana käynnistämässä Terapiatakuu-kansalaisaloitetta, joka keräsi vaadittavat 50 000 nimeä, jolle myös puolueissa osoitettiin huomattavan paljon tukea.
Vaalivuoden vaikuttamistyötä voidaan pitää monella tavoin onnistuneena: hallitusohjelmassa vuosille 2019-2023 sitoudutaan vahvasti mielenterveysstrategian loppuunsaattamiseen ja sen toimeenpanoon, jolle hallitus on myös varannut resursseja. Edistyksellinen strategia antaa hyvän pohjan vaikuttavalle mielenterveyspolitiikalle. Hallitusohjelmassa mielenterveys ja päihdehaittojen ehkäisy nousevat vahvasti esille myös osana valtakunnallista nuorisotyön ja –politiikan ohjelmaa (Vanupo). Vanupon valmistelussa näiden teemojen nostaminen mukaan nuorisotyön osaamiskeskusrakenteisiin ja sitä kautta resursoivaksi kohteeksi osoittautui erittäin haastavaksi. Mielenterveysstrategian ja siihen linkittyvän itsemurhien ehkäisyohjelman valmistelun ohella MIELI ry myös antoi asiantuntemustaan mm. Duodecimin Käypä hoito-suosituksiin (mm. uusi itsemurhien ehkäisyn käypä hoito –suositus) sekä Mielenterveyden ja aivoterveyden konsensuslausuman valmisteluun.
Sotevalmistelussa keskeisenä vaikuttamiskohteena oli edelleen järjestölähtöisen auttamistyön toimintaedellytysten turvaaminen. Yhteisellä vaikuttamistyöllä valmisteluun pystyttiin eduskunnan valiokuntakäsittelyssä vielä vaikuttamaan. Järjestö oli myös vaikuttamassa mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan uuden kauden käynnistämiseen ja esim. Yksi elämä verkoston toiminnan suuntaamiseen. MIELI ry jatkoi edelleen Lapinlahden sairaalakiinteistöjä koskevaa vaikuttamistyötä.
Vuoden aikana käytiin yhteiskunnallisten keskustelua myös Veikkauksen toiminnasta ja rahapelituottoihin perustuvasta järjestöjen avustusjärjestelmästä. Taustalla oli useita Veikkauksen epäonnistuneita mainoskampanjoita. MIELI ry tuki julkisessa keskustelussa yksinoikeusjärjestelmää sekä haittojen vähentämisen että kansalaisyhteiskunnan resurssien turvaamisen näkökulmasta, mutta edellytti valtio-omistajalta vahvempaa vastuullisuusohjausta Veikkaukselle.
Kansainvälinen työ
MIELI ry oli edustettuna Mental Health Europe –järjestön hallituksessa edistäen mielenterveystyön saamista EU:n poliittiselle agendalle. Osaksi MIELI ry:n vaikuttamistyön tuloksena Suomen EU-puheenjohtajuuskauden hyvinvointitaloutta koskeviin EU-neuvoston päätelmiin kirjattiin pyyntö Euroopan komissiolle aloittaa EU:n mielenterveysstrategian valmistelu. MIELI ry osallistui The European Non-Governmental Sports Organisation (ENGSO) vetämän SPIRIT (Sport & Psycho-social Inititive for Inclusive Training) –hankkkeen valmisteluun. ENGSO:n Sport Platformissa esiteltiin MIELI ry:n liikunta-mielenterveys-teeman parissa tehtyä työtä.
MIELI ry osallistui myös nelivuotiseen (2016 -2019) Citizenship, Recovery, and Inclusive Society Partnership (CRISP) -hankkeeseen, jonka avulla edistetään mielenterveysalan toimivien käytäntöjen kansainvälistä leviämistä henkilövaihtojen avulla. Vuoden aikana liiton henkilöstöä oli vaihtovierailuissa Skotlannissa ja Saksaan ja Helsingissä oli vaihdossa hankekumppaneiden henkilöstöä Saksasta ja Skotlannista. Osana hanketta MIELI ry järjesti kansainvälisiä seminaareja mielenterveydestä ja ympäristöpolitiikasta sekä hankkeen loppuseminaarin mielenterveydestä eri politiikkaalueilla.ri politiikkaalueilla.