Mielenterveyspalvelut laitettava kuntoon

Panostukset mielenterveyspalveluihin ovat suuressa epäsuhdassa verrattuna mielenterveyden häiriöiden aiheuttamiin työelämä- ja etuuskustannuksiin. Lisäksi mielenterveyden häiriöiden hoito painottuu Suomessa erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen.

Mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon käyttömenoista on vähentynyt vuodesta 2000 alkaen. Samalla mielenterveyden häiriöistä on tullut yhä merkittävämpi osa suomalaista tautitaakkaa.

Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuoltokustannuksista on Suomessa pienempi kuin verrokkimaissa (1). Tavoitteeksi tulee asettaa, että sijoitukset mielenterveyteen nostetaan länsieurooppalaiselle tasolle eli noin kymmeneen prosenttiin terveydenhuollon käyttömenoista.

Nykyinen runsaan miljardin euron vuosittainen panostus tulee nostaa noin kahteen miljardiin vuodessa. 

Koronapandemian johdosta mielenterveyden hoitovelka on nousi Suomessa ennätystasolle.  Mielenterveyspalvelut ovat resurssipulan takia kriisiytyneet eikä hoitovelkaa ole kurottu umpeen. Tammikuussa 2024 lähes 1 500 aikuista oli odottanut pääsyä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon yli kuusi kuukautta, joka on lain sallima enimmäisaika.

Toteutetaan Terapiatakuu

Terapiatakuu tarkoittaa oikeutta saada lyhyttä psykoterapeuttista tai muuta vaikuttavaa psykososiaalista hoitoa terveyskeskuksessa kuukauden sisällä siitä, kun hoidon tarve on todettu.

Terapiatakuun mukainen mielenterveyden häiriön hoito toteutuu perusterveydenhuollon järjestämänä yksilöterapiana, perheterapiana tai ryhmäterapiana kasvokkain tai verkossa. Psykoterapian ja muun psykososiaalisen hoidon on osoitettu olevan vaikuttavaa ja kustannustehokasta (2).

Sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto ja useat Käypä hoito -suositukset katsovat, että psykoterapia ja muu psykososiaalinen hoito kuuluvat terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Silti psykoterapiaa ja muita psykososiaalisia ei ole saatavilla yhdenvertaisesti perusterveydenhuollossa.

Sijoittaminen oikea-aikaiseen lyhyeen psykoterapeuttiseen hoitoon tuottaa noin viisinkertaisen säästön (3). 

Huolehditaan, että nuorten mielenterveyden hoito toteutuu heidän omissa arjen ympäristöissään

Mielen hyvinvointi on kaikilla mittareilla heikentynyt nuorilla^(4,5). Tulokset psykoterapeuttisen tuen tarjoamisesta osana yksilöllistä opiskeluhuoltoa oppilaitoksissa ovat olleet erinomaisia. Esimerkiksi lievän ja keskivaikean masennuksen hoito opiskeluhuollossa on vaikuttavaa ja vähentää psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarvetta merkittävästi⁽⁶⁾.

Opiskeluhuollon henkilöstön menetelmäosaamisen vahvistaminen ja erikoissairaanhoidon tuki ovat osa ratkaisua, jossa painopiste siirtyy erikoissairaanhoidon palveluista varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukeen nuorten arjessa.  

Lisätään perusterveydenhuollon psykoterapeuttista osaamista sote-ammattilaisten täydennyskoulutuksilla   

Mielenterveyshoidon erittäin heikko saatavuus on sote-järjestelmämme kipupiste, joka on korjattava. Tavoitteena on, että jatkossa myös terveydenhuollon peruspalveluissa on työkalut mielenterveyden tukemiseen. 

Terapiat etulinjaan -toimintamalli edistää vaikuttavien mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä säästää samalla kustannuksia.  

Perusterveydenhuollon psykoterapiaosaamisen vahvistamiseksi perustetaan kansallinen koordinaatio ja psykoterapian osaamiskeskuksia yliopistosairaaloiden yhteyteen.

Psykoterapeuttikoulutus toteutetaan jatkossa yliopistojen maksuttomana erikoistumiskulutuksena 

Psykoterapeuteista on pulaa ja he ikääntyvät. Psykoterapeutin ammattinimike on Suomessa noin 8800:lla henkilöllä, mutta heistä yli kolmasosa on yli 65-vuoden iässä.

Psykoterapeuttipulaa lievennetään muuttamalla koulutus yliopistojen tarjoamaksi erikoistumiskoulutukseksi, mikä vähentää koulutusmaksuja ratkaisevasti.

Hoitotarjonnan lisäämiseksi otetaan käyttöön myös lyhyempi ammattikorkeakoulutason psykoterapiakoulutus, joka antaa riittävää menetelmäosaamista lyhytpsykoterapian tarjoamiseksi. 

Lähdeviitteet

1. OECD (2021), A New Benchmark for Mental Health Systems: Tackling the Social and Economic Costs of Mental Ill-Health, OECD Health Policy Studies, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/4ed890f6-en 
2. Palveluvalikoimaneuvosto. Psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidossa. 1.11.2018. Helsinki:STM. 
3. MIELI ry. Mielenterveystalous. MIELI ry:n politiikkasuositus 1/2023.
4. Aalto-Setälä T, Suvisaari J, Appelqvist-Schmidlechner K, Kiviruusu O 2021. Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021. Helsinki: THL. 
5. Helakorpi S, Kivimäki H. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021.Tilastoraportti 30/2021. Helsinki: THL.  https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091446139
6. Parhiala P, Ranta K, Gergov V, Law R, La Greca A-M, Kontunen J, Torppa M, Marttunen M (2020). Interpersonal counseling in the treatment of adolescent depression. A randomized controlled effectiveness and feasibility study in school health and welfare services. School Mental Health 12, 265–283.