Hyvän mielen Kouvola – järjestelmällisesti vahvistamassa mielenterveyttä
Kouvola on yksi mielenterveysstrategiaa toimenpanevan Hyvän mielen kunta -hankkeen kunnista. Kouvolaan on hanketyön innoittamana juuri luotu uunituore Hyvän mielen Kouvola -toimintamalli. Hyvän mielen kunta -tiimi vieraili Hyvän mielen Kouvolassa ja sai tavata kaupunginjohtaja Marita Toikan.
– Kouvolan vahva mielenterveyden edistämisen rakenne on keskeinen mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, Marita Toikka sanoo.
Vaikutuksia seurataan säännöllisesti
Hyvän mielen Kouvola -toimintamalli on rakenne, joka vahvistaa mielenterveyden järjestelmällistä edistämistä Kouvolassa. Toimintamallin avulla Kouvola on tehnyt nykytilakuvauksen, luonut tietoon perustuvia tavoitteita ja toimenpiteitä niiden tueksi ja seuraa niiden vaikutuksia säännöllisesti, muun muassa Hyvän mielen kunta -tarkistuslistaa käyttäen. Kouvolassa on määritelty mielenterveyden edistämisen keskeiset työryhmät ja kumppanit.
”Kouvolan vahva mielenterveyden edistämisen rakenne on keskeinen mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä”
Mielenterveyden edistäminen näkyy niin kaupungin strategiassa, kuin hyvinvointisuunnitelmassa ja -kertomuksessakin. Kouvola on keskittänyt hyvinvointikysymykset keskushallintoon vahvistaakseen hyvinvoinnin yhteisomistajuutta. Juuri läpileikkaavuus on asia, jonka kaupunginjohtaja näkee keskeisenä hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä.
– Näin mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä syntyy rakenteellinen tapa toimia kaikilla tasoilla.
Hanke auttaa tunnistamaan ja sanoittamaan mielenterveyttä
Kaupunginjohtaja Toikka tunnistaa tarpeen Hyvän mielen kunta -hankkeen tavoittelemalle vahvemmalle mielenterveyden edistämisen rakenteelle. Hän näkee paljon mahdollisuuksia esim. Hyvän mielen kunta -tarkistuslistassa ja uskoo hankkeen ja sen välineiden luovan suurempaa mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ymmärrystä ja osaamista. Hanke ja sen välineet auttavat kuntia tunnistamaan ja sanoittamaan mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä ja vahvistamaan mielenterveyden näkökulman laajempaa ja syvällisempää huomioimista osana päätöksentekoa.
Kaupunginjohtaja nostaa esiin esimerkin katuvalaistuksen merkityksestä turvallisuuden tunteelle ja täten sen vaikutuksesta myös mielen hyvinvointiin.
– Vaikka kunta voisi tavoitella tiettyä säästöä vähentämällä katuvalaistusta, tämän välilliset huonot vaikutukset hyvinvointiin voivat olla suuremmat, kaupunginjohtaja Toikka sanoo.
Esimerkissä nousee hyvin esiin mielenterveysosaamisen- ja ymmärryksen vaikutus päätöksentekoon. Siinä näkyy myös, miten tietty panostus hyvinvointia edistäviin tekijöihin maksaa vähemmän kuin mitä korjaava työ maksaisi. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja Hyvän mielen kunnan ydin on juuri se, että hyvää mielenterveyttä voi tukea käytännönläheisin keinoin ja se kannattaa niin inhimillisistä kuin taloudellisistakin syistä.
on ollut mukana kehittämässä Hyvän
mielen Kouvola -mallia.
Mielenterveyden edistäminen osaksi kunnan omia rakenteita
Kunnissa on mahdollista viedä painopistettä korjaavista palveluista kohti edistävää ja ehkäisevää työtä. Sen tärkeän työn tueksi on Hyvän mielen kunta -hankkeessa kehitetty Hyvän mielen kunta -toimintamalli ja sen osana tarkistuslista. Malli tukee kuntaa laaja-alaisen ja pitkäjänteisen mielenterveyden edistämisen toimintasuunnitelman laatimisessa. Mielenterveyden edistäminen on saatava osaksi kunnan omia rakenteita. Tuleva sote-uudistus asettaa uusia haasteita mielenterveyden edistämiseen ja koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Esimerkiksi henkilöresurssit tulevat luultavasti pienenemään.
Verkostoyhteistyö ja arvokeskustelu tärkeää
Kaupunginjohtaja Marita Toikka nostaa siksi esiin verkostoyhteistyön merkityksen – yhdessä oppien ja kehittäen työn laatu ja tehokkuus kasvaa. Tulevaisuudessa kunnat tulevat tarvitsemaan rakenteellista tukea siihen, miten mielenterveyttä voi edistää yhdessä. On myös tärkeää saada kuntien hyvät käytänteet jakoon. Tähän Hyvän mielen kunta -hankkeessa visioitu kuntien mielenterveyden edistämisen verkosto olisi hyvä vastaus.
”Vaikka kunta voisi tavoitella tiettyä säästöä vähentämällä katuvalaistusta, tämän välilliset huonot vaikutukset hyvinvointiin voivat olla suuremmat.”
Kaupunginjohtaja Toikka nostaa vielä esiin sen kiinnostavan yhtälön, että Suomesta löytyy maailman onnellisin kansa mielenterveyshaasteiden kasvaessa. Koemme maailmanlaajuisia kriisejä samaan aikaan, kun kunnat ovat monen taloudellisen haasteen ääressä. Tarvitsemme rakenteellisia vastauksia ja kansallista rohkeutta käydä myös arvokeskustelua siitä, mitkä asiat asetamme etusijalle päätöksenteossa.
MIELI ry:n ja Hyvän mielen kunta -hankkeen näkökulmasta on kunnia nähdä ensimmäisten Hyvän mielen kuntien kasvavan esiin ja nähdä näiden kuntien käyvän tätä tärkeää keskustelua ja uskaltavan nostaa mielenterveyden edistämisen yhdeksi tärkeäksi painopisteeksi. Näin rakennamme yhdessä Hyvän mielen Suomea.
Sivua muokattu 10.2.2023
Ota yhteyttä
