Kansansairauksien ehkäisy ja hoito hyvinvointialueiden painopisteeksi
Uudet hyvinvointialueet ovat paljon vartijoina kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Hyvinvointialueille siirtyy vastuu esimerkiksi miljoonan hengityssairaan, puolen miljoonan diabeetikon ja vuosittain kymmenientuhansien uusien syöpäpotilaiden hoito ja kuntoutus. Tavalla tai toisella eri kansansairaudet koskettavat jokaista suomalaista.
– Hyvinvointialueiden perustaminen on iso haaste mutta myös mahdollisuus suomalaisen kansanterveyden kannalta. Panostamalla terveyden edistämisen palveluihin ja varhaiseen diagnostiikkaan voidaan ehkäistä suuri joukko sairauksia tai niiden eteneminen tai uusiutuminen. Tämä edellyttää priorisointia ja resurssointia mutta paljon hyviä käytäntöjä on jo olemassa, kunhan ne vain saadaan leviämään koko maahan, muistuttaa eduskunnan Tarttumattomien sairauksien verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Saara Hyrkkö.
Valtaosa kansansairauksista on pitkäaikaisia, pahimmillaan vakavia sairauksia. Niiden hoidossa on olennaista varmistaa sekä varhainen diagnosointi että toimivat hoito-, kuntoutus- ja seurantakäytännöt. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliset raja-aidat aiheuttavat ongelmia kaikille potilaille. Integraation toteutuminen on edellytys toimiville hoitoketjuille.
Myös potilaan oma rooli korostuu pitkäaikaisten kansansairauksien hoidossa. Omahoitoa on usein jaksettava yhtäjaksoisesti vuodesta toiseen, ja siihen tarvitaan tukea. Hyvinvointialueiden on välttämätöntä panostaa potilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja psykososiaaliseen tukeen. Pelkän sairauden hoitamisen sijaan tulee huomioida ihmisen elämäntilanne ja voimavarat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yhteensovittamalla esimerkiksi taloudellinen tuki, vammaispalvelut tai perheiden tuki tuodaan aiempaa jouhevammin ja tiiviisti osana hoitoa potilaan luo, jos hän sellaisia tarvitsee.
– Potilaiden osallisuus oman sairautensa hoidossa ja hoitoratkaisuissa on välttämätön osa nykypäivän hoitoa. Samoin potilaita ja potilasjärjestöjä kannattaa hyödyttää terveydenhuollon päätöksenteossa, esimerkiksi kokemustoimijoiden osaamista hyödyntäen. Kannustamme kaikkia hyvinvointialueita perustamaan alueensa terveydenhuoltoyksiköihin potilas- ja asiakasraateja. Järjestöjen toiminta tulisi myös sisällyttää osaksi hoitopolkuja, jotta potilaat löytäisivät tarvitsemansa tukipalvelut, painottaa Tarttumattomien sairauksien järjestöverkoston puheenjohtaja, MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
– Merkittävien kansansairauksien ehkäisyn ja oikea-aikaisen hoidon tulee olla hyvinvointialueiden keskeisenä painopisteenä. Voimme ehkäistä paljon inhimillistä kärsimystä, menetettyjä työvuosia ja taloudellisia kustannuksia, kun sairauksia ehkäistään, kun hoito alkaa oikealla hetkellä ja kun potilasta tuetaan kokonaisvaltaisesti, korostaa Hyrkkö.
Eduskuntaverkosto keskusteli 19.4. hyvinvointialueista ja kansansairauksista. Kokouksessa kuultiin kolme alustusta koskien terveyden edistämistä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota sekä asiakkaan ääntä sotessa.
Eduskunnan Tarttumattomien sairauksien verkosto on kansanedustajien ja isojen potilas- ja kansanterveysjärjestöjen yhteistyöverkosto. Järjestöistä mukana on Aivoliitto, Diabetesliitto, FILHA, Hengitysliitto, MIELI Suomen mielenterveys ry, Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt sekä Suomalainen lääkäriseura Duodecim.
Lisätiedot:
Eduskuntaverkoston puheenjohtaja Saara Hyrkkö, saara.hyrkko@eduskunta.fi, 09 432 3021
Järjestöverkoston puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi, sari.aalto-matturi@mieli.fi, 0400 508 234
Eduskuntaverkoston sihteeri Sini Terävä, sini.terava@cancer.fi, 050 513 5083
Sivua muokattu 31.8.2024
