Korona-rajoitusten purkamisen vaikutuksia hyvinvointiin
Kriisityöntekijät kuulevat näin suoraan ihmisiltä itseltään sen, minkälaisia vaikutuksia korona-rajoitusten purkamisella on ihmisten hyvinvointiin. Tämä teksti perustuu heidän kertomaansa.
Moni on huojentunut siitä, että saa taas nähdä läheisiä ja muita ihmisiä; toisten ihmisten tapaaminen fyysisesti on selkeästi koettu omaa hyvinvointia kohentavaksi. Yksinäisyys helpottaa monilla rajoitusten purkamisen myötä. Erityisesti laitoksissa oleville ja heidän omaisille on tärkeää, että edes ulkona voi tavata.
Osaa huolettaa ja pelottaa, kun yhtäkkiä ihmisiä on taas liikkeellä ja voi tulla lähellekin – ja riski taudista on kuitenkin koko ajan olemassa. Voidaan pelätä muiden käytöksen lipsumista liikaa; ovatko he riittävän varovaisia ja ovatko vaaraksi muille. Pelätään myös pahempaa eli yhteiskunnan vielä tiukempaa sulkemista, jos virus vahvistuu ja tulee ehkä vakavampi toinen aalto.
Ihmiset myös toimivat hyvin eri tavoin: osa jatkaa elämäänsä kuin rajoituksia ei olisi höllennetty lainkaan ja osa on jo heittänyt rajoitukset nurkkaan ja ovat malttamattomia sekä riemuissaan, että aletaan palata kohti normaalimpia aikoja. Ristiriitojen mahdollisuus kasvaa tämän vuoksi mm. perheissä kun perheenjäsenillä pn erilaista suhtautumista asiaan.
Osa on tottunut niin sanottuun uuteen normaaliin, eivätkä he haluaisi palata vanhaan normaaliin. Etätyön myötä on nukkuminen saattanut parantua, liikkuminen lisääntyä ja yhdessäolo perheen kanssa ilman arjen pakottavaa aikataulutusta on myös ollut monille mieleen. Nämä seikat ovat vähentäneet stressiä. Kesän jälkeen tilanne voi taas muuttua ja osaa huolettaa paluu ”oravanpyörään”.
Kohtaamispaikkojen avautuminen on helpotus monilla ja esim. nuorisotalojen aukeaminen antaa nuorille päiviin tekemistä ja sisältö kun ei ole koulua eikä töitä. Moni yrittäjä, erityisesti ravintola-alalla on nyt toiveikkaampi tulevaisuuden suhteen, kun talous alkaa ehkä kohentua. Kirjastojen aukeaminen puolestaan helpottaa niitä, joilla ei ole omaa tietokonetta tai älypuhelinta kun pääsee jälleen kirjaston koneelle hoitamaan asioita.
Kriisipuhelin ja Sekasin-chat ovat matalan kynnyksen keskustelupalveluja, jotka tarjoavat apua erilaisissa elämän kriiseissä. Lisätietoja.
Kriisipuhelin
suomeksi 09 2525 0111 – auki koko ajan 24/7.
ruotsiksi 09 2525 0112 – auki 20 tuntia arkisin (ma-pe)
arabiaksi ja englanniksi 09 2525 0113 – auki 20 tuntia arkisin (ma-to), heinäkuussa suljettu
MIELI ry:n kriisikeskusverkosto tarjoaa vastaanottoaikoja etäyhteydellä eli videon välityksellä tai puhelimitse. Keskustelut kriisityöntekijöiden kanssa ovat maksuttomia. Kriisikeskusten ajanvarausnumerot.
Kirjoittaja on SOS-kriisikeskuksen päällikkö Reija Tuomisalo
Sivua muokattu 20.12.2021