Mielenterveystulkkien koulutus käynnistyi MIELI ry:n aloitteesta – Ensimmäiset mielenterveystulkit ovat valmistuneet
Ensimmäiset 15 tulkkia valmistuivat Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n mielenterveystulkkauksen pilottikoulutuksesta loppuvuodesta 2020, toiset 16 syyskuussa 2021.
MIELI ry:n asiantuntija Anu-Rohima Mylläri on suunnitellut ja toteuttanut täydennyskoulutuksen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa sekä tutkinut mielenterveystulkkausta.
Monessa kielessä ei ole käsitteitä mielenterveydelle tai psyykkisille oireille
”Mielenterveystulkkaus tarkoittaa mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyvää tulkkausta eri kielestä toiseen”, avaa Mylläri.
Lähtökohta tulkkaukselle ei ole helppo, kun mielenterveyteen liittyvät käsitykset ja käsitteet vaihtelevat paljon kulttuurista toiseen.
”Monessa kielessä ei tunneta mielenterveyden käsitettä. Psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta tai masennusta voidaan ilmaista somaattisina oireina ja ruumiillisina tuntemuksina, eikä niille löydy kielellistä vastinetta”, kuvaa Mylläri.
Laadukkaalle tulkkaukselle on mielenterveyspalveluissa huutava tarve, kun nyt tulkkien ammattitaito vaihtelee valtavasti. Mielenterveystulkkauksen erityispiirteisiin keskittyvä koulutus antaa välineitä vaativaan työhön.
”Koulutuksessa tulkki oppii mielenterveydestä voimavarana ja toimintakykynä, hahmottaa kulttuurisia eroja ja saa haltuun tarvittavaa käsitteistöä. Lisäksi hän saa työkaluja vuorovaikutuksen rakentamiseen ja itsetuntemuksen kehittämiseen”, kertoo Mylläri.
Laadukkaan mielenterveystulkkauksen tarve on nähty kriisityössä yli 30 vuotta
MIELI ry:n SOS-kriisikeskuksen asiakkaista noin kolmannes on lähtöisin muualta kuin Suomesta. Heitä on saapunut 141 eri maasta.
”Tarve laadukkaalle mielenterveystulkkaukselle on nähty MIELI ry:n kriisipalveluissa maahanmuuttajien kriisityön alkuajoista, vuodesta 1989 asti. Vasta 2015 tulijoita saapui niin paljon, että asia alkoi viimein ottaa tuulta alleen,” sanoo kriisityöntekijä Ansa Haavikko SOS-kriisikeskuksesta.
”Työssä traumatisoivista olosuhteista saapuneiden kanssa tarvitaan kuuntelukykyisiä ja hienotunteisia tulkkeja, jotka ymmärtävät mielenterveyden luonteen ja käsitteet. Ilman tätä auttaminen ei onnistu”, kertoo Haavikko.
”Yhteisen kielen löytämiseksi tulkkien on osattava kääntää mielenterveyden ilmauksia kieleen, jossa kyseisiä käsitteitä ei vielä ole”, Haavikko kuvaa tulkin työn haasteita.
”Mikäli psyykkisesti kuormittavista oloista saapuvien halutaan kotoutuvan hyvin ja saavan elämänhallinnan, oikea-aikainen tuki ja onnistunut tulkkaus ovat todella tärkeitä. Tämä on myös yhteiskunnan kannalta taloudellisesti erittäin viisasta”, tiivistää Haavikko.
”Seuraava askel olisi koulutuksen vakiinnuttaminen ja sertifiointijärjestelmän rakentaminen. Mallia voi ottaa esimerkiksi oikeustulkkien koulutuksesta”, toivoo Haavikko.
TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA
Mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutuksesta tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Paloma2-hankkeen pilotti 2020.Kouluttajakumppaniksi ryhtyi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK.
MIELI ry:n asiantuntijat osallistuivat mielenterveystulkkauksen koulutuksen suunnitteluun ja uusien tulkkien kouluttamiseen yhdessä kokeneiden tulkkimentoreiden kanssa. Koulutuksista toivotaan säännöllisiä, kerran vuodessa järjestettäviä kokonaisuuksia.
Mielenterveystulkkien täydennyskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämistyö on toteutettu EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) tuella.
Sivua muokattu 26.1.2022
Ota yhteyttä
Hannu Loimo
Tiimipäällikkö, Kriisivastaanotto, Kriisitoiminnot, MIELI Kriisikeskus Helsinki
+358 40 630 1555
etunimi.sukunimi@mieli.fi