MIELI ry pettyi budjettiriihen linjauksiin
Mielenterveys on Suomen suurin kansanterveyshaaste. Suuri osa nuorista kertoo psyykkisestä pahoinvoinnista. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat jatkaneet kasvuaan, ja mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on noussut.
Mielenterveyden haasteilla on merkittäviä talousvaikutuksia. Mielenterveyden ongelmien vuoksi menetetään sairauslomina tuoreiden tietojen mukaan jopa seitsemän miljoonaa työpäivää vuodessa. Vuosittaiset mielenterveyskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion mukaan 11 miljardia euroa. Kustannukset uhkaavat lisääntyä entisestään.
Jos Suomen velkaantuminen halutaan katkaista, mielenterveys on otettava vakavasti. Hallitus ei kuitenkaan riihessään tarttunut mielenterveyteen keinona talouden tasapainottamiseen. Esitetyt leikkaukset esimerkiksi hoitotakuusta tai järjestöjen ennaltaehkäisevästä työstä vaikeuttavat mielenterveystilannetta entisestään.
Hallitus esitti lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja -avun saatavuuden lisäämiseen sekä mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Tämä on tärkeä osa nuorten mielenterveyskriisin ratkaisua hallituksen toteuttaman lasten ja nuorten terapiatakuun lisäksi. Suunta on oikea, mutta hyvinvointipanostukset ovat vähäiset leikkauksiin nähden. Esimerkiksi nuorisotyöstä esitetään leikattavaksi ensi vuonna 4 miljoonaa euroa.
Koko väestön terapiatakuun valmistelu käynnistettävä
Lasten ja nuorten terapiatakuu on tärkeä uudistus, mutta 23 vuoden ikäraja ei ulota oikea-aikaista hoitoa riittävästi nuoriin aikuisiin ja tukemaan suomalaisten työkykyä. Budjettiriihen jälkeen onkin tärkeää käynnistää valmistelu koko väestön kattavasta terapiatakuusta, joka tulisi voimaan ensi hallituskauden alussa. Valmistelulla itsessään ei ole olennaisia budjettivaikutuksia, joten tiukka talousraami ei estä väestötason terapiatakuun edistämistä.
Suomessa mielenterveyttä hoidetaan liian vähän ja liian vähillä resursseilla. Terveydenhuollon käyttömenoista vain murto-osa (5 %) ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyshoidon haasteet tulevat kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti. Perusterveydenhuollon hoitotakuun peruminen, hyvinvointialueiden rahoitustilanne, sosiaaliturvaleikkaukset ja mielenterveysjärjestöjen avustusleikkaukset kuormittavat mielenterveyspalveluita ja -tukea entisestään.
Sote-järjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät
Hallitus on kuullut järjestökentän huolia ja lievensi onneksi kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen sekä Naisten linjan, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonnan ja Saamelaiskäräjien avustusten leikkauksia. On kuitenkin vaikea ymmärtää, että mielenterveyskriisistä ja nuorten kasvavasta pahoinvoinnista huolimatta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten leikkaukset ovat toteutumassa pääsääntöisesti kehysriihen mukaisesti. Väestön merkittävien hyvinvointihaasteiden vuoksi myös sote-järjestöihin kohdistuvia leikkauksia olisi syytä lieventää.
Vuonna 2025 sote-järjestöjen avustuksista esitetään leikattavan 80 miljoonaa. Vuodesta 2027 lähtien suunniteltu 130 miljoonan eli kolmanneksen leikkaus sote-järjestöjen työhön tulisi merkittävästi heikentämään sitä hyvinvointia vahvistavaa ja ongelmia ehkäisevää työtä, joilla järjestöt myös keventävät ja puskuroivat julkisten palveluiden tarvetta ja hyvinvointialueiden kustannuksia.
Järjestöille annettavien lahjoitusten verovähennysoikeuden hallitus jätti budjettiriihessä käsittelemättä. Tämä on tärkeää korjata viimeistään ensi kevään puoliväliriihessä. Verovähennys on tärkeä tilanteessa, joissa avustuksia oleellisesti leikataan. Verovähennysoikeus tulee toteuttaa ja se tulee laajentaa koskemaan myös sote-järjestöille tehtäviä lahjoituksia.
Ota yhteyttä
Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja
+358 400 508 234
etunimi.sukunimi@mieli.fi