Kategoriat: Kannanotto, Uutinen

28.3.2024

MIELI ry tarjoaa hallituksen kehysriiheen miljardin vuosittaista säästöä

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomelle valtavat kustannukset joka vuosi, talousjärjestö OECD:n arvion mukaan yli 11 miljardia vuodessa. Epäonnistuminen ongelmien ehkäisemisessä ja oikea-aikaisen hoidon järjestämisessä aiheuttaa moninkertaiset kustannukset veronmaksajille ja työnantajille.

OECD:n laskelmassa terveydenhoidon menot ovat vain alle kolme miljardia, sosiaaliturvamenot vajaat neljä miljardia ja työmarkkinoille aiheutuvat kustannukset lähes viisi miljardia euroa.

Väestöön suhteutettuna mielenterveyden ongelmien hinta Suomelle on OECD-maiden toiseksi korkein. Tällä kustannustasolla mielenterveydestä on täysin mahdollista säästää vähintään miljardi euroa vuodessa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu leikkauksin vaan kohdentamalla resurssit järkevästi.  

MIELI ry:n esitykset kehysriihelle vahvistavat valtiontaloutta miljardilla eurolla vuosittain. Nopeilla lainsäädäntötoimilla toimet on mahdollista aloittaa vuoden 2025 alusta. Toimien vaatimat investoinnit ovat marginaalisia verrattuna niiden tuomiin hyötyihin.   

Esimerkkejä mielenterveyden kautta saavutettavista säästöistä: 

1.Terapiatakuu: säästö vuositasolla 200 miljoonaa euroa     

Terapiatakuun toteuttaminen sai laajaa kannatusta yli puoluerajojen jo viime hallituskaudella. Hallitusohjelmassa terapiatakuu on kuitenkin rajattu lapsiin ja nuoriin. Terapiatakuun ulottaminen kaikenikäisille toisi merkittäviä säästöjä sosiaaliturvassa, työelämässä ja terveydenhuollossa. Se olisi keskeinen keino työllisyysasteen nostamiseen.   

Terapiatakuulla tarkoitetaan pääsyä lyhytpsykoterapiaan tai sitä vastaavaan vaikuttavaan keskusteluhoitoon perusterveydenhuollossa neljän viikon sisällä todetun tarpeen jälkeen. Terapiatakuun mahdollistama oikea-aikainen hoitoon pääsy mielenterveyden häiriöissä tuottaisi lähes 200 miljoonan säästön. Säästö perustuu työkyvyttömyyskulujen vähenemiseen (125 miljoonaa euroa) ja ansioverotulojen kasvuun (66 miljoonaa euroa). Lisäksi terapiatakuu tuottaisi merkittävät säästöt työmarkkinoilla työnantajien sairauslomapalkoissa, joita Kela ei korvaa.   

Terapiatakuun kustannukset vuositasolla ovat noin 35 miljoonaa euroa, kun se rajataan koskemaan vaikuttavia hoitoja ja toteutetaan osin nykyisen henkilöstöresurssin psykoterapeuttista osaamista vahvistaen. Ulkomainen ja kotimainen näyttö osoittaa, että vuosittain noin kaksi prosenttia suomalaisista ohjattaisiin terapiatakuun piiriin.    

2. Itsemurhien ehkäisy: säästö vuositasolla 200 miljoonaa euroa   

Suomessa tehdään viidennes enemmän itsemurhia kuin muissa pohjoismaissa. Jokainen itsemurha on tragedia omaisille, mutta itsemurhat ovat myös menetys kansantaloudelle. Itsemurhakuolleisuuden laskeminen pohjoismaiselle tasolle säästäisi yli sata henkeä vuodessa. Useimmat itsemurhan tehneet ovat työikäisiä. 

Kustannusvaikuttavuusanalyysit ovat toistuvasti todenneet, että itsemurhien ehkäisytyö on kustannusvaikuttavaa. Itsemurhakuolleisuuden laskeminen pohjoismaiselle tasolle säästäisi vuositasolla ainakin 200 miljoonaa euroa. Valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyohjelman kustannus voi arvioida olevan vuositasolla n. 10 miljoonaa euroa.    

3. Vanhemmuuden tukeminen: säästö vuositasolla 100 miljoona euroa   

Mielenterveyden perusta rakentuu lapsuudessa, minkä vuoksi sijoitetun pääoman tuotto on suurin varhaisissa mielenterveyttä edistävissä toimissa. Tukemalla myönteistä vanhemmuutta ehkäistään lapsuuden, nuoruuden ja aikuisiän mielenterveyden häiriöitä sekä vähennetään lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta.   

Lastensuojelun kustannukset ovat nousseet vuosittain keskimäärin noin sadalla miljoonalla eurolla. Tarjoamalla systemaattisesti näyttöön perustuvaa vanhemmuuden tukea vanhemmille lastenneuvoloissa, perhekeskuksissa, varhaiskasvatuksessa ja opiskeluhuollossa voidaan pysäyttää lastensuojelun kustannusten kasvua ja tehokkaasti estää ongelmien ylisukupolvistumista.   

Vanhemmuuden tukeminen tapahtuu nykyisen henkilöstöresurssin työtapoja muuttamalla, joka itsessään ei vaadi lisäresurssia. Toimintatapojen muutosta tukevaan tarvitaan kuitenkin koordinaatio- ja kehittämistyöhön tarvittava panos, joka on noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.  

4. Mielenterveyden edistäminen työelämässä: säästö vuositasolla 400 miljoonaa euroa  

 Tällä hetkellä kuormitus työpaikoilla liittyy mm. lisääntyneeseen psykososiaaliseen ja kognitiiviseen kuormitukseen sekä työn luonteen muuttumiseen tietotyön lisääntymisen myötä. Pelkästään Kelan maksamat mielenterveysperusteiset sairauspäivärahat olivat vuonna 2023 jopa 340 miljoonaa euroa. Työnantajien välittömät kustannukset mielenterveyteen liittyvistä sairauslomapalkoista voidaan arvioida olevan samaa tasoa. Välilliset kustannukset huomioiden mielenterveysperusteisten sairauslomien kulut olivat vuonna 2022 noin 1,2 miljardia euroa. Kokonaisuutena mielenterveyssyistä menetetyn työpanoksen arvo on vuositasolla noin viisi miljardia euroa. Tämän lisäksi työssä olevien alentunut työteho (presenteismi) aiheuttaa menetyksiä. 

Panostaminen työhyvinvointiin on sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa. Säästöjä syntyy sekä valtiolle (sote-palvelujen vähentynyt käyttö, ansioverotulojen kasvu), työnantajille, Kelalle (etuusmenojen väheneminen) että työeläkelaitoksille. On näyttöä siitä, että mielenterveysperusteisia poissaoloja voidaan työhyvinvointia edistävillä ja oikea-aikaisen hoidon saatavuutta vahvistavilla toimilla vähentää vähintään viidenneksellä (20–40 %).    

 5. Alkoholin haittaverot: vuositasolla tuloja 100 miljoonaa euroa, lisäksi merkittäviä säästöjä alkoholihaittojen aiheuttamissa sosiaali- ja terveysmenoissa sekä työmarkkinakustannuksissa  

Alkoholin kulutus aiheuttaa väestössä sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä haittoja. Alkoholin hinta on saatavuuden ohella keskeinen kulutukseen vaikuttava tekijä.   

Alkoholiveroa korottamalla voidaan paitsi lisätä verokertymää myös vaikuttaa suoraan alkoholinkulutukseen ja alkoholinkäytöstä aiheutuvien sosiaali- ja terveyshaittojen kustannuksiin. Pelkästään olutveron verokevennyksen peruminen vahvistaisi verokertymää 25 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi tulisi harkita alkoholiveron yleistä korotusta määräaikaisena keinona valtiontalouden tasapainottamiseen.