MIELI ry:n kysely: Toimeentulo-ongelmat estävät hakeutumisen mielenterveyden hoitoon

Kotitalouksien toimeentulo-ongelmat lisäävät stressiä ja heikentävät mielenterveyttä. Samalla rahahuolet vaikuttavat mielenterveyden hoitoon, koska monella ei ole siihen varaa.

Tämän vuoden lokakuussa toteutetusta MIELI ry:n kyselystä selviää, että kotitalouksien rahahuolet heikentävät mielenterveyttä.

Verkkokyselyyn vastasi 441 henkilöä. Toimeentulovaikeuksista johtuvaa stressiä koki joko paljon tai erittäin paljon 87 prosenttia vastaajista. Rahaongelmista johtuvat uupumuksen tunteet olivat myös yleisiä: niitä koki paljon tai erittäin paljon 78 prosenttia vastanneista.

“Taloushaasteet ovat lisänneet masennukseni syvyyttä ja stressistä johtuvia migreenikohtauksia.” Nainen, 48

Taloushuolista johtuvia ahdistusoireita koki joko paljon tai erittäin paljon 77 prosenttia ja masennusoireita 68 prosenttia vastanneista.

Myös itsetuhoiset ajatukset olivat suhteellisen yleisiä. 35 prosentilla vastaajista oli vähintään kohtalaisesti itsetuhoisia ajatuksia, jotka johtuivat taloudellisesta tilanteesta.

Taloudellinen ahdinko pahentaa mielenterveysongelmia

Kyselyaineiston perusteella toimeentulo-ongelmat vaikuttivat hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja osallistumisen mahdollisuuksiin kokonaisvaltaisesti.

“Koen stressiä, ahdistusta ja univaikeuksia. Lisäksi on vaikea syödä suositusten mukaan tai harrastaa liikuntaa, koska niihin ei ole varaa. Lisäksi rahaongelmat vaikuttavat parisuhteeseeni, koska aiemmin olemme jakaneet kulut, mutta nyt niistä suurin osa on puolisoni vastuulla”, Nainen, 41

Monet kyselyyn vastanneista kertoivat samanlaisista kokemuksista: aineistosta selviää, että mielenterveyttä ja jaksamista vahvistavia asioita kuten sosiaalisia suhteita on vaikea ylläpitää, jos käyttörahaa ei jää.

Lisääntyneet riidat tai huoli lapsista taas kuormittivat perhe-elämää. Myös häpeän ja epäonnistumisen tunteet lisäsivät osalla ulkopuolisuuden kokemuksia.

Monella ei ole varaa psykoterapiaan

Kyselyyn vastanneista (n=441) 54 prosenttia on saanut mielenterveyden hoitoa tai kuntoutusta. 38 prosenttia koki, että olisi tarvinnut mielenterveyden hoitoa, mutta ei ole saanut sitä.

Mielenterveyden hoitoa tarvinneista vastaajista 47 prosenttia oli jättänyt taloudellisista syistä käymättä lääkärissä mielenterveysasioissa ja 24 prosenttia oli jättänyt noudattamatta mielenterveyden häiriöön määrättyä lääkitystä.

Vastaajista 41 prosenttia oli jättänyt hakeutumatta Kelan kuntoutuspsykoterapiaan ja 12 prosenttia oli joutunut keskeyttämään sen taloudellisten syiden vuoksi. Useat kertovat myös joutuneensa harventamaan käyntivälejä tai pitämään taukoja rahanpuutteen vuoksi.

“Olen joutunut neuvottelemaan terapeuttini kanssa pakosta laittaa Kelan kuntoutuspsykoterapia katkolle hetkeksi taloudellisen tilanteeni vuoksi. Tämä on raastava päätös, sillä uskon, että toimintakykyni tulee laskemaan”, Nainen, 39

Kustannukset esteenä toipumiselle

“Kyselyaineisto piirtää kuvan mielenterveyden hoitojärjestelmästä, jossa toimeentulo määrittää mahdollisuuden toipua. Kuntoutuspsykoterapia on monille suositeltu, mutta taloudellisesti mahdoton hoitomuoto”, MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo sanoo.

Psykoterapian kustannukset ovat avovastausten perusteella merkittävin taloudellinen este mielenterveyshoitoon pääsyssä. Moni vastaaja kertoo, että Kelan korvaus on riittämätön ja että omavastuuosuus, joka voi olla useita satoja euroja kuukaudessa, on liikaa pienituloiselle.

“Kuntoutuspsykoterapian merkitys korostuu, koska peruspalveluissa ei ole tarjolla riittävästi keskusteluhoitoa. Siksi olemme ajaneet terapiatakuuta, jotta apua olisi saatavilla varhaisemmassa vaiheessa eikä toipuminen riippuisi ihmisen taloudellisesta tilanteesta”, Sangervo sanoo.

Kokemuksissa toistuu noidankehä, jossa taloudellinen ahdinko pahentaa mielenterveysongelmia ja heikentynyt mielenterveys puolestaan vaikeuttaa toimeentuloa.

“Useat vastaajat kiteyttävät tämän ristiriidan toteamalla, että paras mielenterveyden hoito olisi toimeentulon parantaminen”, hän kertoo.

MIELI ry:n verkkokysely toteutettiin 10.–25.10.2025, ja siihen vastasi 441 henkilöä. Kyselyä mainostettiin sosiaalisen median ja uutiskirjeiden kautta.

Vastaajista 83 % oli naisia ja 12 % miehiä. Suurin ikäryhmä oli 30–49-vuotiaat (55 %), seuraavina 18–29-vuotiaat (23 %) ja 50–64-vuotiaat (19 %). Koulutustaustaltaan 38 %:lla oli ammatillinen tutkinto, 29 %:lla alempi ja 15 %:lla ylempi korkeakoulututkinto.

Työssäkäyviä oli 36 %, työttömiä 20 %, opiskelijoita 14 % ja eläkkeellä olevia 11 %. Noin 10 % yhdisteli eri elämäntilanteita, kuten osa-aikatyötä, yrittäjyyttä tai opintoja.

44 % asui yksin ja 20 % puolison kanssa. Lapsiperheitä oli yhteensä 28 %, joista 14 % eli puolison ja yhteisten lasten kanssa. Lisäksi 6 % oli yhteishuoltajia, 5 % yksinhuoltajia ja 3 % uusperheitä.

Artikkelissa käytetyt sitaatit perustuvat erikseen haastateltujen vastaajien kertomuksiin. Henkilöllisyydet ovat MIELI ry:n tiedossa, mutta haastatellut eivät halua nimeään julkisuuteen.

Kuormittavatko taloushuolet -kyselyn raportti MIELI ry

(pdf, 306 kt)