MIELI ry:n muutosneuvottelut päättyivät: 13 irtisanomista

MIELI ry irtisanoo 13 työntekijää, minkä lisäksi neljän työntekijän työaikaa lyhennetään, neljä eläköitymisestä tai muusta syystä vapautuvaa tehtävää jätetään täyttämättä ja viiden työntekijän tehtäväkuvaan tehdään merkittäviä muutoksia. Vähennykset koskevat yhteensä 21 tehtävää. 

Neuvottelujen piirissä oli koko henkilökunta lukuun ottamatta kriisityötä, Sekasin-chatia ja Rikosuhripäivystystä. Muutosneuvottelut käynnistettiin 10.8. ja ne koskivat 74 työntekijää 160 henkilön työyhteisössä. 

 Säästöt kohdistuvat mielenterveyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevään työhön, mikä näkyy ikäihmisten mielenterveystyön, työelämätyön, nuorten mielenterveyttä edistävän työn ja perhetyön supistumisena. Samoin vähenee kansalaisille ja eri ammattiryhmille suunnattujen koulutusten tarjoaminen. Jäsenyhdistysten ja vapaaehtoisten tuki kaventuu ja liitetään osaksi kriisityötä. Myös viestinnän ja varainhankinnan sekä hallinnon, erityisesti ICT:n resurssit heikentyvät.   

”Päätökset ovat olleet raskaita mutta tässä rahoitustilanteessa välttämättömiä. Työsopimuksissa on irtisanomisaika, mutta avustusten loppumiseen ei ole luvassa sopeutumistukea. Avustusehdotus tulee joulukuussa ja avustusten maksu loppuu jo vuodenvaihteessa, vaikka päätökset saadaan jossakin vaiheessa alkuvuotta. Aikataulutus tekee tilanteesta järjestöille kestämättömän”, sanoo toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.  

Hallitus on leikannut sote-järjestöjen avustuksia ennen näkemättömän nopeasti ja rajusti. Avustussumma ensi vuodelle on 190 miljoonaa euroa, mikä on 50 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Ensi vuoden avustusleikkaus on 84 miljoonaa euroa, eli avustuksia jaetaan kolmanneksen vähemmän kuin tänä vuonna.  

”Jos pudotus ei olisi näin äkkijyrkkä, järjestöillä olisi mahdollisuus järjestellä toimintoja uudelleen ja löytää ratkaisuja, jotka vähiten heikentäisivät kykyä vastata avun- ja tiedontarpeisiin, ylläpitää vapaaehtoistoimintaa ja ehkäistä ongelmia.  Nyt mahdollisuus edes toimintojen hallittuun alasajoon on vaikeaa”, Aalto-Matturi jatkaa. 

Säästöjen nimissä tehty järjestötyön romuttaminen on merkittävä muutos, jonka kaikkia vaikutuksia ei osata vielä arvioida. Hyvinvointiala Hali ry:n ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselyn mukaan peräti 80 prosenttia sote-järjestöistä arvioi joutuvansa lopettamaan jonkin toimintamuodon tai toiminnon ja 40 prosenttia pitää koko järjestön toiminnan lakkauttamista mahdollisena tai todennäköisenä. 

”Nämä leikkaukset eivät tuo yhteiskunnalle säästöjä. Kun ongelmia ehkäisevä työ supistuu, korjaavan työn tarve ja kustannukset yhteiskunnalle kasvavat. Yli 2000 ammattilaisen irtisanomiset taas lisäävät työttömyysturvakuluja ja vähentävät verotuloja, eli säästö kutistuu senkin vuoksi. Lisäksi vähenee tuhansien vapaaehtoisten työpanoksen yhteiskunnalle tuoma hyöty, kun vapaaehtoisten koulutusta ja ohjausta ei enää voida nykyiseen tapaan järjestää”, Aalto-Matturi muistuttaa. 

Sote-järjestöavustusten osuus valtion budjetista on 0,3 prosenttia. Siivu on niin pieni, että valtion talouden pelastamiseen sillä ei ole vaikutusta. Järjestötyössä kustannustehokkaasti käytettynä raha sen sijaan lisää hyvinvointia ja luottamusta yhteiskuntaan sekä vahvistaa kriisinkestävyyttä.