Poikkeusolot kuormittavat erityisesti nuoria aikuisia ja naisia

Naiset kokevat tällä hetkellä hyvinvointia ja jaksamista vähentävää kuormitusta selvästi miehiä enemmän. Naisista 43 % tuntee melko tai erittäin paljon kuormitusta, kun taas miehistä noin joka kolmas. Ikäryhmistä eniten kuormitusta kokevat 25-34 -vuotiaat sekä 35-44-vuotiaat, joista lähes puolet tuntee erittäin paljon tai paljon jaksamista vähentävää kuormitusta.

Kova kuormitus on yleisintä nuorilla 25-34-vuotiailla, joista noin joka seitsemäs (14%) vastasi tuntevansa erittäin paljon hyvinvointia vähentävää kuormitusta. Tutkimuksen mukaan suuren kuormituksen tunteet vähenevät iän myötä: yli 65-vuotiaista 43 % vastasi, ettei tunne kuormitusta käytännössä lainkaan.

Tiedot käyvät ilmi IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, joka toteutettiin 16.-24. helmikuuta 2021. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä tuhat. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ­­± 3,2 %-yksikköä.

Poikkeusolot ja tulevaisuuden epävarmuus kuormittavat eniten

Eniten suomalaisia kuormittavat tällä hetkellä koronavirus ja sen aiheuttamat poikkeusolot sekä tulevaisuuden epävarmuus. Myös rahaan ja toimeentuloon liittyvät asiat huolettavat yli joka kolmatta. Yksinäisyys ei rajoitustoimista huolimatta nouse kuormitusta aiheuttavien asioiden kärkeen. Kuitenkin noin joka viides (22%) kokee yksinäisyyden kuormittavan melko paljon tai paljon. Sosiaalinen eristäytyminen ja yksinäisyys heikentävät erityisesti nuorten aikuisten hyvinvointia: 18-24-vuotiaista 42 % kokee yksinäisyydestä ja 41% sosiaalisesta eristäytymisestä kuormitusta paljon tai melko paljon.

Kuormituksen syyt jakautuvat naisten ja miesten välillä muuten melko tasaisesti, mutta tutkimuksen mukaan naisia kuormittavat enemmän koronavirukseen ja sen aiheuttamiin poikkeusoloihin sekä perheeseen liittyvät asiat. Myös koronavirukseen sairastumismahdollisuuden aiheuttama huoli on naisilla hieman korostunut.

Ennen työ ja opiskelu kuormittivat enemmän

Tutkimuksessa kysyttiin, tämän hetken tilannetta ja sitä, oliko vastaaja jossain elämänsä vaiheessa kokenut joihinkin asioihin liittyvää hyvinvointia heikentävää kuormitusta. Poikkeusolojen vaikutus kuormituksen aiheuttajiin näkyy selvästi. Työhön ja opiskeluun liittyvä kuormitus on ollut aikaisemmin selvästi suurin hyvinvointia heikentävä tekijä, mutta se on korvautunut tulevaisuuden epävarmuuteen ja omaan terveyteen liittyvällä huolella. Aikaisempaan verrattua terveyteen ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista kuormitusta kokeneiden määrä on tuplaantunut. Erityisesti huoli tulevaisuudesta on kasvanut 18-24-vuotiailla, joista lähes puolet (47%) kokee siihen liittyvää kuormitusta. Se on kolme kertaa enemmän kuin aikaisemmin. Aikaisemmin kuormitusta tulevaisuuden epävarmuudesta on ollut erityisesti 25-34-vuotiailla, mutta tällä hetkellä se näkyy tasaisemmin kaikissa ikäryhmissä.

Tällä hetkellä työhön liittyvät asiat kuormittavat eniten 25-34-vuotiaita (47%) sekä 35-44 -vuotiaita (50%), kun taas opiskelu aiheuttaa huolta yli puolella 18-24-vuotiaista. Työn määrä kuormittaa eniten eli lähes puolta (47%) vastaajista. Lähes joka kolmatta huolettaa epävarmuus työn jatkumisesta ja siihen liittyvistä muutoksista, erityisesti miehiä ja 25-34 -vuotiaita. Yli joka neljäs miettii mahdollista altistumista koronavirukselle töissä tai työmatkalla. Naisia (33%) mahdollinen altistuminen huolettaa selvästi enemmän kuin miehiä (19%). Jatkuva etätyöskentely rasittaa reilua kymmenesosaa vastaajista. Työttömyys aiheuttaa eniten huolta 55-64 -vuotiaille, joista lähes joka neljäs koki kuormitusta siihen liittyen.

Perhe, koti ja ystävät lisäävät hyvinvointia

Selvästi suurimmat hyvinvointia lisäävät tekijät ovat perhe ja koti, terveydestä huolehtiminen sekä ystävät. Lähes kaksi kolmesta vastaajista oli tätä mieltä, naiset kauttaaltaan miehiä enemmän. Myös harrastukset, raha ja henkiset asiat vähentävät kuormitusta. Lähes puolet vastaajista kokee, että työllä tai työyhteisöllä ei ole kovin paljon tai käytännössä lainkaan merkitystä hyvinvointiin. Muiden asioiden merkitys kuormitusta vähentävinä tekijöinä pysyy melko lailla samana, mutta ystävien ja rahan merkitys hyvinvointimittarina laskee iän myötä. Myös työn merkitys notkahtaa 55-64-vuotiaissa, mutta henkisten asioiden merkitys sen sijaan kasvaa siitä eteenpäin. Lisäksi hyvinvointia lisäävinä asioina mainittiin mm. hyvä parisuhde, kulttuurin kokeminen, lemmikit, pysyvä etätyö, luonto ja viina.

Lähes puolella uupumusta, itsetuhoisuutta eniten nuorilla aikuisilla

Lähes puolet (46%) vastaajista oli viimeisen vuoden aikana havainnut lähipiirissään tai kokenut itse uupumusta. Masennusta tai ahdistusoireita oli havainnut 40% vastaajista. Lisäksi on ilmennyt päihteiden liiallista käyttöä, itsetuhoisuutta ja muita huolta aiheuttavia mielenterveyteen liittyviä asioita. Yli kolmannes vastaajista ei ole havainnut itsessään tai lähipiirissään mitään edellä mainituista asioista.

Itsetuhoisuutta esiintyy miehillä ja naisilla saman verran (7%), mutta muuten naiset kokevat edellä mainittuja asioita tasaisesti enemmän kuin miehet. Erityisesti nuoret ovat kokeneet uupumusta, masennusta ja ahdistusoireita: lähes kaksi kolmesta 18-24-vuotiaasta ja 25-34-vuotiaasta vastasi kokeneensa näitä oireita. Itsetuhoisuutta esiintyi eniten 18-24-vuotiailla, joista joka viides oli kokenut tai havainnut lähipiirissään itsetuhoisuutta viimeisen vuoden aikana. Se on huomattavasti enemmän kuin muissa ikäryhmissä.

Joka viides kokenut puutteita mielenterveysavun riittävyydessä

Kyselyssä kysyttiin mielenterveyteen liittyvän avun riittävyydestä. Viidennes (20%) vastaajista koki puutteita avun saatavuudessa. Mitä nuorempi vastaaja oli, sitä useampi heistä tunsi näin. Yli kolmannes 18-24-vuotiasta ja lähes kolmannes 25-34-vuotiasta koki, ettei ole saanut apua mielenterveyteen liittyvään asiaan tai se ei ole ollut riittävää. Myös naiset kokivat näin merkittävästi miehiä enemmän. Naisista lähes neljäsosa koki riittämätöntä apua, miehistä lähes joka kuudes. Yli 65-vuotiaista 86% ei ollut kohdannut edellä mainittua tilannetta lainkaan.

Mielenterveysasiat nähdään aikaisempaa myönteisemmin

Merkittävä osa vastaajista on sitä mieltä, että Suomessa on tapahtunut viime vuosina muutosta suhtautumisessa mielenterveysasioihin. Kaksi kolmesta (66%) ajattelee, että mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin kysymykset nähdään aikaisempaa myönteisemmässä valossa. Vastaajista 15 % on sitä mieltä, että muutosta ei ole tapahtunut. Vain neljä prosenttia kokee, että mielenterveyskysymykset nähdään aiempaa kielteisemmässä valossa.

Pääsääntöisesti ihmisille on hiukan vaikeampaa puhua mielenterveyteen kuin fyysiseen terveyteen liittyvistä asioista. Neljännes vastaajista kokee mielenterveydestä puhumisen yhtä luontevana kuin fyysisestä terveydestä puhumisen, mutta yli puolelle (58%) vastaajista mielenterveydestä puhuminen on hiukan tai paljon vaikeampaa. Naisille puhuminen on luontevampaa kuin miehille. Luontevinta mielenterveysasioista puhuminen on 55-64 -vuotiaille. Heistä joka kolmas ajatteli, että se on yhtä luontevaa kuin fyysisestä terveydestä puhuminen.

Mielinauha-kampanja alkaa 1.4. ja jatkuu aina 30.6.2021 asti. Kuuntelijoita tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Tule mukaan auttamaan:
Lahjoita>> kotimaiselle mielenterveystyölle ja kriisiauttamiselle. Luodaan yhdessä maailma, jossa jokaisen mieli tulee kuulluksi.

Sivua muokattu 27.11.2023