Siirry sisältöön

Taloushuolet painavat mieltä

Raha on paljon enemmän kuin pelkkä maksuväline. Rahaan liittyy erilaisia arvoja ja odotuksia ja tunteita, kuten kateutta, häpeää ja ahdistusta.
Pieni lapsi ostoskärryissä, lapsen äiti lompakko kädessä.

Raha aiheuttaa huolta ja stressiä etenkin silloin, jos perustarpeisiin ei ole varaa. Pitkään jatkuneet taloushuolet kuormittavat mielenterveyttä, jolloin on myös vähemmän voimavaroja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Nykyiset talousnäkymät aiheuttavat epävarmuutta, ja yhä useampi on joutunut muuttamaan omia kulutustottumuksiaan selvitäkseen arjesta. Kun hinnat ovat nousussa, asuntolainojen korkokasvu suistaa monia kotitalouksia ahdinkoon.

Raha ja erityisesti sen puute haastavat hyvinvointia, arkea ja ihmissuhteita.

Mieli ry:n 2022 tekemässä perheille suunnatussa kyselyssä* hintojen nousu oli yksi yleisimmistä tekijöistä maksuvaikeuksien ja velkaantumisen taustalla. Kyselyssä selvitettiin talousvaikeuksien vaikutuksia muun muassa hyvinvointiin ja arjen voimavaroihin. Kyselyn tulokset julkaistaan keväällä 2023, ja siihen vastanneiden vanhempien vahvana viestinä oli, että raha ja erityisesti sen puute haastavat monella tapaa hyvinvointia, arkea ja ihmissuhteita.

Talousvaikeuksiin on monenlaisia syitä

Taloushuolet ovat varsin yleisiä ja saattavat koskettaa ketä tahansa jossain elämäntilanteessa. Kukaan ei lähtökohtaisesti halua tahallaan ylivelkaantua. Taustalla voi olla elämäntilanteen muutoksiin kytkeytyviä asioita, kuten sairastumista, eroja, työttömyyttä tai konkurssi. On tavallista, että talousvaikeudet aiheuttavat häpeää ja syyllisyydentunteita, mutta näin ei tarvitse olla.

Kulutusluottokierteeseen ajautuneen henkilön mollaaminen heikosta itsekurista ei edistä hänen tilannettaan, vaan voi lisätä paineita ja syyllisyyttä entisestään. Syyllistämisen sijaan voimme keskittyä kuuntelemaan herkällä korvalla ja antaa toiselle tilaa kertoa omista kokemuksistaan. On muistettava, että Suomessa asuu paljon ihmisiä, jotka eivät voi pihistää enää mistään.

Talousvaikeudet aiheuttavat häpeää, vaikka niin ei tarvitsisi olla.

Elämme yhteiskunnassa, jossa kannustetaan hyvin voimakkaasti kuluttamiseen, ja samaan aikaan ostaminen ja lainan ottaminen on tehty hyvin helpoksi virtuaalisessa ympäristössä. Kun tulee tietoiseksi omasta suhteestaan rahaan, niin omaa toimintatapaa on mahdollista myös muuttaa. 

Rahaan liittyvä stressi kuormittaa

Rahasuhdetta tarkastelleen psykologi Maarit Lassanderin mukaan rahaan liittyvä stressi ei välttämättä johdu rahattomuudesta, vaan usein taustasyynä on odotusten ja todellisuuden epäsymmetrisyys. Hänen mukaansa tulee helposti rakennettua mielessä linjauksia, millaista elämäntyylimme tulisi olla, vaikka ei olisi varaa. Häpeän tunnetta voi aiheuttaa kokemus siitä, että ei täytä rahan suhteen omia tai lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan odotuksia. Toisaalta omia arvojaan voi pysähtyä tarkastelemaan uudella tapaa, etsien merkityksellisyyttä asioista, jotka eivät ole kytköksissä rahaan ja kuluttamiseen.

Häpeän tunnetta voi aiheuttaa se, että ei täytä rahan suhteen omia tai lähiyhteisöjen tai yhteiskunnan odotuksia.

Jokainen voi tehdä rahapuheesta normalisoivampaa ja avoimempaa, mikä puolestaan auttaa hahmottamaan omaa suhdetta rahaan ja edesauttaa rahaan liittyvän stigman purkamista. Henkilökohtaisen taloustilanteen rehellinen tarkastelu voi ohjata tekemään lompakolle ystävällisempiä valintoja ja siten vähentää taloushuolia pidemmällä aikajaksolla. Myötätuntoinen suhtautuminen omaa tilannettaan kohtaan on usein avuksi häpeän tunteesta irtautumisessa. Oman mielen hyvinvoinnistaan kannattaa pitää erityistä huolta taloudellisesti tiukkoina aikoina.


*Kyselyyn vastasi syksyn 2022 aikana 572 henkilöä.


Kirjoittajat: Minna Magnusson, Emma Kuvaja, Janette Vesterinen.

YLVA – Ylivelkaantuneiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki -hanke


Ota yhteyttä

Janette Vesterinen

Projektipäällikkö, YLVA (Ylivelkaantuneiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tukeminen) -hanke
+358 40 489 0826
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Minna Magnusson

Asiantuntija, YLVA (Ylivelkaantuneiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tukeminen) -hanke
+358 40 351 5486
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: