Siirry sisältöön

Ajan mies on puhuva mies

Lappeenrannassa järjestettyyn Miesten Viikon starttiin saapui miehiä, jotka eivät tunnista itseään puhumattoman suomalaisen miehen stereotypiasta.

Maassa on vielä viikonloppuna sataneen ensilumen rippeitä, mutta sisällä Lappeenrannan Kulttuuritila Nuijamiehessä tunnelma on lämmin. On sunnuntai, alkamassa on MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n järjestämä Miesten Viikon startti.

Ohjelmassa on paikallisen bingoemännän Mimmi Makusen luotsaamaa bingoa ja Miesten vuoro -elokuva.

Bingokone seisoo arvokkaan näköisenä keskellä lämpiötä. Illan pääosassa ovat kuitenkin miehet, joita saapuu paikalle mukavasti. Tunnelma on heti rento ja pöydistä kuuluu iloista puheensorinaa. Bingokone pyörähtää käyntiin, ja ilta voi alkaa. Säännöt käydään seikkaperäisesti läpi, sillä bingon peluu ei ole kaikille entuudestaan tuttua. Ja mitä huudetaan, kun numeroidun lapun rivi on täynnä? ”Bingo!”, kajahtaa vastaukseksi.

Tapahtumapaikkana oli kaupungin keskustassa sijaitseva Nuijamies, joka on vuonna 1954 valmistuneessa elokuvateatterissa toimiva tapahtuma- ja kulttuuritila.

Miesten Viikkoa vietettiin tänä vuonna jo kahdettakymmenettä kertaa. Viikkoa koordinoi Miessakit ry ja sen tarkoituksena on kääntää huomiota nimenomaan miesten hyvinvointiin. Viikolla on vuosittain vaihtuva teema, tällä kertaa teemana on Ajan mies.

Miehet tekevät tilastojen valossa enemmän itsemurhia ja hakeutuvat naisia selvästi harvemmin mielenterveyspalveluihin. Myös Etelä-Karjalan kriisikeskusten asiakkaista suurin osa on naisia, miehiä vastaanotolla käy noin kolmannes. Miten miehet sitten hoitavat omaa mielenterveyttään ja hyvinvointiaan? Kysytään paikalle saapuneilta miehiltä, kunhan bingokoneen ääni taukoaa.

Stigma poistuu esimerkin voimalla

31-vuotias Juho on saapunut tapahtumaan bingon vuoksi. Menestystäkin tuli ja Juho esittelee tapahtuman yhteistyökumppaneiden lahjoittamia palkintoja. Kysyn Juholta, miten hän pitää huolta mielensä hyvinvoinnista.

”Ihan ensimmäinen on fyysinen tekeminen, liikunta tai urheilu. Se on sellainen, mitä tulee paljon tehtyä. Lisäksi olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minulla on sellainen kaveripiiri, jossa puhutaan asioista. Voi puhua melkein mistä vaan. Oikeastaan ne kaksi”, Juho pohtii.

Juhon mielestä kynnys puhua on madaltunut mm. sosiaalisen median myötä.

Juho tunnistaa myytin jurosta suomalaisesta miehestä, joka ei puhu. Nuoremmat miehet, kuten hän itse, kuitenkin puhuvat.

”Oman kokemukseni mukaan miehet kyllä puhuvat, ihan kaikenlaisia asioita.”

”Palveluissa ja terapiassa käymisessä ei ole enää samanlaista stigmaa kuin ennen, ne eivät ole enää tabu.”

Miksihän näin on? Juholla on asiasta selvä näkemys:

”Se on niin paljon esillä nykyään. Sosiaalisessa mediassa näkee, että muutkin puhuu tästä ja silloin omallakin kohdalla kynnys madaltuu.”

”Toki ihmiset ovat erilaisia, mutta oman kokemukseni mukaan miehet kyllä puhuvat, ihan kaikenlaisista asioista”, Juho toteaa.

Juho pohtii, että yhteistä sellaisille paikoille, joissa tulee puhuttua syvällisemmin tuntojaan, on hämärä valaistus.

”Jos vietetään iltaa, on sellainen hämyisempi valaistus, tai sitten nuotiolla. Ja saunassahan on myös hämärää. Jotenkin se vaikuttaa olevan yhdistävä tekijä.”

Tekemisen lomassa on helpompi höpötellä

Seuraavaksi onkin aika siirtyä hämärämpään valaistukseen, nimittäin elokuvateatterin saliin. Alkamassa on Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaama Miesten vuoro. Elokuvassa eri ikäiset ja muutoinkin monin tavoin erilaiset miehet kertovat elämästään: Siihen kuuluneista menetyksistä, isyydestä ja ystävyydestä. Tapahtumapaikkana keskusteluille toimivat saunat. Kuvauksia on tehty ympäri Suomen ja otos erilaisista miehistä tuntuu melko kattavalta. Tarinoissa on läsnä kaikki tunteet, ja kyyneliä vuodattavat monessa kohdassa niin elokuvan miehet kuin katsojatkin.

Juhana, 36, on saapunut Miesten Viikon starttiin nimenomaan elokuvaa katsomaan. Onko sauna hänelle se paikka, jossa tulee juteltua elämästä?

”Ei nyt pelkästään sauna, mutta se on yllättänyt, että saunassa voi käydä juttelemaan ihan tuntemattomienkin kanssa. Jotenkin siinä häviää tittelit ja rentoutuessa tulee helpommin juteltua,” Juhana miettii.

Juhana hoitaa mielenterveyttään nukkumalla hyvin ja käymällä juoksulenkillä ystävänsä kanssa.

Pienten lasten isänä Juhana pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta liikkumalla säännöllisesti ja nukkumalla riittävästi. Juoksulenkillä kaverin kanssa tulee käytyä läpi kaikennäköiset elämän asiat.

”Tekemisen lomassa on helpompi höpötellä.”

Juhanallekin stereotypia puhumattomasta miehestä on tuttu, mutta hän ajattelee tilanteen muuttuneen. Vielä on kuitenkin niitä, jotka eivät puhu. Pohdimme, miten näitä puhumaan tottumattomia miehiä voisi paremmin tavoittaa.

”Kukaan ei varmaankaan puhu pakotettuna. Jos palveluihin ja muihin voisi tulla rennoin mielin, se varmaan auttaisi myös jurompia ukkoja puhumaan,” Juhana arvelee.

Ensimmäinen askel on otettava itse

Kuulostaa siltä, että kolmekymppisten miesten, kuten Juhon ja Juhanan, mielestä miehet kyllä puhuvat. Mutta mitä asiasta ajattelee puolet vanhempi Hannu, joka kertoo täyttävänsä ihan kohta 66.

Miesten Viikko ei ole Hannulle entuudestaan tuttu, mutta hän lähti tapahtumaan mukaan ”kun kutsuttiin”. Hannu ei muista käyneensä erityisesti miehille suunnatuissa tapahtumissa, mutta miesporukassa tulee muuten oltua.

Hannu kalastaa ja metsästää, ja niillä reissuilla puhutaan miesten kesken.

”Siellä ei kukaan häpeä kertoa, jos on huolia,” Hannu kertoo.

Hannun mielestä on tärkeä käydä ystävällä kylässä, jos huomaa, että toisen mieltä painaa jokin.

Hannu on kohdannut elämässään suuria menetyksiä, joista hän kokee selvinneensä nimenomaan puhumalla.

”Kun jäin leskeksi, kaverit jäivät aluksi kauemmas. Sitten minä ihan pyysin, että tulkaa käymään. Ja lopulta joku kävi melkein joka ilta.”

Apu on ollut vastavuoroista. Myös Hannu on käynyt kylässä, jos on huomannut kaverilla olevan jotain mielen päällä. Usein voikin olla nimenomaan niin, että kun on saanut apua itse, sitä on helpompi tarjota myös toiselle.

”Minä pyysin, että tulkaa käymään. Ja lopulta joku kävi melkein joka ilta.”

Puhuminen ei aina ole helppoa, mutta Hannun mielestä huolien ja murheiden kanssa ei kannata jäädä kotiin makaamaan.

”Ottaa vaan ja lähtee. Kukaan ei tule kotoa hakemaan, vaan ensimmäinen askel on otettava itse”, Hannu tuumii.

”Ja jos näkee tuolla ihmisiä, jotka ovat yksin, voi itsekin mennä ja alkaa juttelemaan.”

Puhuuko mies sittenkin?

Elokuvan lopputekstit rullaavat ja salissa on hiljaista, niiskutustakin kuuluu. Vaihdan vielä muutaman sanan paikalla olleiden kanssa. Elokuva on selvästi koskettanut.

Ehkäpä on niin, ettei ajan mies olekaan puhumaton mies. Tämän illan otoksen perusteella miehet todellakin puhuvat: Saunassa, lenkkipoluilla, kalareissuilla ja kaveriporukoissa. Silloin, kun joku oikeasti kuuntelee.

Tänään 19.11. vietetään kansainvälistä miestenpäivää.


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: