Kategoriat: Artikkelit

Askel kerrallaan kohti parempaa työhyvinvointia

Kiirettä, sairauspoissaoloja, kuormitusta ja virheitä – työpahoinvointi näyttäytyy monina merkkeinä, ja pääsääntöisesti ongelmien hoitaminen on aina niiden ennaltaehkäisyä mutkikkaampaa ja kalliimpaa. Mistä siis eväitä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen?

Kirjoittaja

Kirsi Maunula

Työhyvinvoinnin kehittäminen on mahdollista jokaisella työpaikalla. Mielenterveyden vahvistaminen onnistuu niin pienissä kuin suurissakin organisaatioissa, asiantuntijatyöstä suorittavaan työhön, erilaisissa työympäristöissä ja rakenteissa.

Mitä ongelmien ennaltaehkäisy käytännössä voisi tarkoittaa?

– Yksinkertaisimmillaan työhyvinvoinnin edistäminen on epäkohtiin ja kuormitukseen puuttumista, vahvuuksien tunnistamista ja voimavarojen vahvistamista. Pidemmällä aikavälillä työn voimavara- ja kuormitustekijöiden tulisi olla kohtuullisessa tasapainossa, kiteyttää MIELI ry:n asiantuntija Saija Koskensalmi.

Työyhteisöissä tarvitaan siis toimenpiteitä, jotka sekä vahvistavat hyviä asioita että vähentävät työhyvinvointia heikentäviä piirteitä. Periaatteessa mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on melko arkista puuhaa, sillä siihen vaikuttavat asiat ovat arjen valintoja ja linjavetoja.

Tärkeintä on aloittaa jokaisen työntekijän kohdalla työn sisällöstä ja työnkuvasta. Työnkuvan on hyvä sisältää sopivasti haasteita ja työmäärän tulee olla kohtuullinen. Hyvinvoinnin kannalta on merkittävää, että työ tuntuu mielekkäältä ja merkitykselliseltä ja siinä on mahdollisuuksia kehittymiseen.

– Helposti unohtuva juttu on palautuminen. Sille täytyy löytyä aikaa myös työpäivän keskeltä. Ei kannata ajatella, että työpäivä on tauotonta paahtamista ja stressipiikin sietämistä ja palautuminen hoidetaan sitten joskus viikonloppuna tai kerran vuodessa kesälomalla, Koskensalmi tähdentää.

Arvostava vuorovaikutus ei maksa mitään

Työpaikan vuorovaikutustilanteilla ja ihmissuhteilla on iso roolinsa työhyvinvoinnissa. Työssä onnistuminen edellyttää riittävää tiedonkulkua, toimivia vuorovaikutustilanteita ja arvostavia kohtaamisia.

– Vuorovaikutukseen liittyvät asiat ovat jokaisen työntekijän käsissä, sillä vain itse voi päättää, miten työkavereille puhuu ja miten vaikka esihenkilötyöhön suhtautuu. On myös hyvä muistaa, että työkaveri suhtautuu usein lempeämmin vaikkapa tekemäämme pieneen mokaan kuin me itse, muistuttaa Koskensalmi.

Kuulluksi tuleminen ja toisen kuuleminen ovat olennaisia asioita. Ne vahvistavat mielenterveyttä ja hyvinvointia, sillä silloin koemme olevamme tärkeitä ja hyväksyttyjä.

 – Lämmin vuorovaikutus rentouttaa, laskee verenpainetta ja sykettä. Se on parhaasta päästä ennaltaehkäisyä työhyvinvoinnin ongelmiin sekä henkisesti että fyysisesti, Koskensalmi summaa.

Oikeudenmukaista johtamista ja rakentavaa palautetta

Jokaisen työntekijän hyvinvointiin vaikuttavat itsestään selvästi lähiesihenkilötyö ja johtaminen. Johtamisen tulee olla oikeudenmukaista.  

– Epäoikeudenmukaisuuden kokemus työssä on psykososiaalinen riskitekijä, Koskensalmi toteaa.

Työstä pitäisi myös saada riittävästi palautetta, jotta tietää, onko tekemässä oikeita asioita. Palautteen avulla työntekijä voi kehittää tekemistään tai suunnata selkeämmin kohti tavoitteita.

 – Viimeisimpänä mutta ei tosiaankaan vähäisimpänä elementtinä mielenterveyttä tukevassa työyhteisössä on se, että mielenterveydestä voidaan puhua. On aika jättää taakseen se ajatus, että mielenterveydestä puhuminen on häpeällistä tai kiusallista. Meillä kaikilla on mielenterveys ja se vaihtelee elämän eri tilanteissa. Siitä puhuminen vahvistaa sitä eikä päinvastoin, Koskensalmi painottaa.

Työkaluja työpaikan mielen hyvinvoinnin kehittämiseen

Työterveyslaitoksen ja MIELI ry:n yhteishankkeessa kehitetty Mielenterveyden työkalupakki sisältää työkaluja sekä oman tilanteen arviointiin että alkuun pääsemiseen työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Tutustu Mielenterveyden työkalupakkiin (avaa uuden välilehden)

Juttu on julkaistu Helsingin Ekonomien jäsenlehdessä marraskuussa 2024.