Mielenterveysongelmat haastavat koko Eurooppaa
EU-vaaleissa ehdolla olevat europarlamentaarikko, MIELI ry:n puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen (kok.), kansanedustaja Eva Biaudet (RKP), psykologi, varakansanedustaja ja Tampereen aluevaltuutettu Julia Sangervo (vihr.) sekä kansanedustaja Ville Merinen eli Terapeuttiville (SDP) keskustelivat Oodissa siitä, miten mielenterveyskriisiä voitaisiin ratkoa EU:ssa.
16 vuotta meppinä työskennellyt Pietikäinen sanoo, että mielenterveyden merkitys myös EU-tasolla on noussut. Koronaviruspandemian jälkeen EU:ssa käynnistettiin laaja-alainen mielenterveysstrategia. EU komissio on varannut 1,23 miljardin euron rahoituksen sen 20 lippulaivahankkeeseen.
Mielenterveysstrategian toimeenpaneminen ja verkoston kerääminen ovat Pietikäisen mukaan tärkeimpiä tehtäviä seuraavalle kaudelle. Hän toivoo, että puhe mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisemisestä ja erityisesti edistämisestä vielä lisääntyisi.
”On tärkeä paikata koronapandemian aiheuttamia vaurioita mutta myös edistää mielenterveyttä. Puhun itse mielen ergonomiasta. Työergonomiaan liittyy nousevia pöytiä ja rannetukia, mutta emme puhu vielä mielestä samalla tavalla.”
Sangervo on samaa mieltä siitä, että vielä ei olla havahduttu tarpeeksi siihen, että mielenterveyden pitäisi läpäistä koko politiikan kenttä.
”Vielä ei hahmoteta, miten massiivinen kysymys mielenterveysongelmat on talouden ja työllisyyden kannalta. Esimerkiksi joillekin ekonomisteille on yllätys, että EU:lla kuluu yli 600 miljardia vuodessa mielenterveyden ongelmiin. Mielenterveys on kaiken toimintakyvyn pohja.”
Yhteistyötä tarvitaan
Kaikki ehdokkaat korostivat, että globaali mielenterveyskriisi vaatii rajat ylittävää yhteistyötä ja Euroopan parlamentin vetoapua.
Sangervon mielestä juuri nyt on otollinen hetki vaikuttaa mielenterveyteen EU-tasolla ensimmäistä kertaa käynnistetyn mielenterveysohjelman takia. Merinen näkee EU:n merkittävänä voimana liittyen puhetapaan mielenterveydestä, työntekijöiden oikeuksiin ja nuorten korkean ruutuajan rajoittamiseen.
”Mielenterveys on osa terveyttä, mutta harvoin sitä poliitikassa sanoitetaan näin.”
Pietikäisen mukaan mielenterveyden haasteet ovat toisaalta talouspolitiikkaa mutta ennen muuta hän pitää mielenterveyttä keskeisenä ihmisoikeuskysymyksenä.
”Mielenterveys on osa terveyttä, mutta sitä harvoin sanoitetaan politiikassa näin”, Pietikäinen sanoo.
Aikaisemmin Suomessa vähemmistövaltuutettuna toiminut Eva Biaudet näkee, että mielenterveyden näkökulmasta väliinputoajia ovat erityisesti ihmiset, joilla on useampia haasteita arjen selviytymisessä, kuten maahanmuuttajat tai vammaiset.
”Meillä täytyy liikaa tsempata saadakseen apua. Useampaan vähemmistöön kuuluva ei jaksa vaatia oikeuksiaan palveluihin. Siksi täytyisi enemmän rakentaa kaikille jo lapsuuteen hyvän olon ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Tästä näkökulmasta olen huolissani varaventiilinä toimivaan kansalaisyhteiskuntaan kohdistetuista leikkauksista.”
Nuorten ruutuajan rajoittaminen jakaa mielipiteitä
Keskustelussa käytiin myös debattia somen vaikutuksesta nuorten mielenterveyteen. Merinen ajaa EU-vaalikampanjassaan 16 vuoden ikärajaa somealustoille. Hänen mielestään somen yhteys nuorten pahoinvointiin on selvä, ja länsimaisten nuorten ruutuajat mielenterveydelle haitallisia.
”Meille aikuisillekin somesta pitäisi tulla terveellisempää. Some on täynnä ominaisuuksia, jotka yrittävät saada käyttäjän pysymään ruudulla mahdollisimman pitkään. Ihmisen pitäisi olla tässä hetkessä, eikä ruudun kautta muualla.”
Sangervon mielestä sosiaalisten median alustojen ongelma on se, että ne on rakennettu kaupallisin intressein koukuttamaan käyttäjiään. 16 vuoden ikärajaa hän ei sen sijaan pidä realistisena valvonnan ongelmien takia. Sen lisäksi rajoitukset vaikuttaisivat Sangervon mukaan epäedullisesti esimerkiksi vähemmistöön kuuluviin nuoriin, joiden ainoat ystävät saattavat olla sosiaalisessa mediassa.
Someen ikäraja vai ei?
”Meidän yhteiskuntamme on epäonnistunut, jos joidenkin nuorten ainut keino löytää kontakti on sosiaalinen media”, Merinen vastaa.
Sangervo katsoo, että pelkästään ruutuajan rajaaminen ei ratkaise ongelmaa.
”Jos nuorella on muut peruspalikat kunnossa, käy koulussa, on ystäviä, harrastaa liikuntaa, niin ruutuaika pysyy luonnostaan hallinnassa.”
Pietikäinen ei myöskään laittaisi ikärajoja someen hankalan valvonnan vuoksi. Sen sijaan hän vaatisi somen vihapuheelle nollatoleranssia ja kiellon sellaisille algoritmeille, joiden kautta vihapuhe tai stereotypiat leviävät.
Biaudetin mielestä somen maailmaan pitäisi rakentaa osallistavia nuorisotiloja, joissa nuoren on mahdollista kohdata myös aikuisia.
Mitä ratkaisuja ehdokkaat tarjoavat?
Miten ehdokkaat sitten edistäisivät konkreettisesti mielenterveyttä EU-tasolla? Sangervon mielestä ilmastokriisin sekä sotien ja konfliktien torjunta on olennainen osa mielenterveyspolitiikkaa. Lisäksi Sangervo korosti EU:n vaikutusvaltaa työelämäkysymyksissä. Hänen mielestään tarvitaan erillinen direktiivi psykososiaalisten riskien vähentämiseksi ja työaikalainsäädäntöön joustavuutta, jotta ihmiset voivat pysyä mukana työelämässä erilaisilla taustoilla.
”Työelämän muutokset kuormittavat ennen kaikkea mieltä ja siksi tarvitaan lainsäädännöllisiä toimia kuormittavuuden vähentämiseksi.”
”Saako töissä olla myös vähemmän jaksava?”
Myös Pietikäinen pitäisi huolta siitä, että työsuojeludirektiiviä uudistettaisiin niin, että mielenterveys tulisi osaksi työsuojelua. Lisäksi hän toivoisi mielenterveyteen kansalliset ja mitattavat tavoitteet, joita käsiteltäisiin kuten PISA-tuloksia. Tavoitteena hän pitää myös kuntouttavaa ohjelmaa tilanteeseen, kun ihminen palaa töihin mielenterveyshäiriöiden jälkeen.
”Ei työssä tarvitse aina jaksaa. Saako myös töissä olla myös vähemmän jaksava?”, Pietikäinen kysyy.
Konkarimepin mukaan keskeistä on taata ihmisten pärjääminen direktiiveillä perusturvasta ja peruspalveluista.
Merinen puolestaan pysyi nuorten somerajoitusten takana, koska se edistäisi hänen mielestään paitsi hyvinvointia, myös sitä, että lapset ja nuoret saisivat olla pidemmän aikaa lapsia ja nuoria. Meriläisen mukaan nuorille on myös tärkeää luoda toiveikkuutta.
Hän pohti myös sitä, pitäisikö nuorten mielenterveydestä puhua kilpailukykynä EU:ssa, jotta aihe vakuuttaisi taloustieteilijät.
Sangervo toivoisi myös, että EU pystyisi luomaan nuorille toivoa ja kokonaisvision siitä, mihin olemme menossa. Mielenterveyden sanoittaminen nuorten kilpailukykynä on hänen mielestään ongelmallista.
”Lukujen kautta todistelu syventää ongelmaa. Pitäisi uskaltaa puhua enemmän arvoista ja siitä, että ihmisten hyvinvoinnilla on itseisarvo.”
”Nuorille on tärkeä luoda ajatusta siitä, että tulevaisuus voi olla heilläkin hyvä.”
Biaudetin mielestä uusi mielenterveysstrategia velvoittaa ajattelemaan seurauksia myös mielenterveyden näkökulmasta ja johtaa sitä kautta terveyden kannalta edullisempaan lainsäädäntöön. Keskeistä Biaudetin mukaan tulee olemaan myös pakolaisten ja siirtolaisten kohtelu niin, että he voivat olla osa yhteiskuntaa.
Myös Biaudet korosti, että päättäjillä on suuri vastuu rakentaa tulevaisuuden uskoa nuorille. Hänen mielestään se ei ole välttämättä sitä, että keksii jotain uutta vaan luottamusta voi rakentaa myös rehellisyydellä, avoimellä keskustelulla ja välttämällä politiikan tekemistä pelolla ja uhkakuvilla.
”Demokratia ja turvallisuuden tunne siitä, että voi luottaa rakenteisiin ja viranomaisiin ovat tärkeitä asioita nuorille. Myös Venäjän ja Gazan tilanteessa täytyy osoittaa, että poliitikot tekevät sen, minkä voivat. Nuorille on tärkeä luoda ajatusta siitä, että tulevaisuus voi olla heilläkin hyvä.”
Eurovaalit 2024 järjestetään 6.-9. kesäkuuta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Suomessa europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta.
Sivua muokattu 25.5.2024
